Kesällä 2026 toteutin yhden elämäni suurimmista unelmista. Vietin 31 päivää polkupyörän satulassa Islannissa ja kiersin maan ympäri ja halki. Matkaa kertyi yhteensä noin 2 360 kilometriä ja lähes 24 000 nousumetriä. Se oli ensimmäinen ulkomaille suuntautunut bikepacking-retkeni – ja samalla yksi elämäni suurimmista seikkailuista.
En lähtenyt Islantiin suorittamaan kilometrejä. Lähdin kokemaan. Halusin edetä omaan tahtiini, pysähtyä silloin, kun maisema tai hetki sitä vaati, tutkia, ihmetellä ja ennen kaikkea nauttia matkanteosta. Minulle tärkeintä ei ollut määränpää, vaan kaikki se, mitä matka toisi tullessaan.
Ajatus Islannista oli elänyt mielessäni jo vuosia. Ehkä se sai ensimmäisen kipinänsä kuunnellessani Björkin musiikkia ja kiinnostuessani vähitellen Islannin karusta luonnosta, viikinkihistoriasta ja selviytymisestä vaativissa olosuhteissa. Myös ilmasto houkutteli. Islannissa ei tarvitsisi lähteä pyöräilemään helteeseen, vaan 10–15 asteen lämpötila tuntui juuri sopivalta pyöräilyyn.
Mene nyt kun sen vielä tehdä voit!
Mene nyt kun sen vielä tehdä voit – oli nuo kauniit ja rohkaisevat sanat, jotka olivat niin sanotusti kuin viimeinen naula arkkuun. Kun sain ”luvan” ja rohkaisun, tämän suuren mahdollisuuden – en voinut enää perääntyä. en halunnut. Se olisi menoa nyt…
Vuosien haaveesta konkreettiseksi suunnitelmaksi
Seikkailun valmistelu alkoi hyvissä ajoin. Ahmin tietoa Islannista kirjoista, elokuvista, sarjoista ja muiden pyöräilijöiden kokemuksista. Suunniteltavana oli valtava määrä asioita: lennot, reitti, sää, majoitus, ruoka, teltta, pyörä, renkaat, varusteet, vaatteet, kuvauskalusto, varavirta, turvallisuus, ensiapu, navigointi ja pelastautuminen jne….
Reitti Islannin ympäri ja halki
Reitin suunnittelun lähtökohtana oli noin viiden viikon käytettävissä oleva aika. Suunnitelmaksi muodostui ympyräreitti, joka alkaisi Keflavíkista ja kulkisi Länsivuonojen kautta pohjoiseen Húsavíkiin. Sieltä matka jatkuisi Islannin keskiosiin ja Askjan tulivuorelle F88-reittiä pitkin. Askjalta suunta olisi etelään ja rannikkoa seuraten takaisin Reykjavíkin ja Keflavíkin suuntaan. Reitti kulki: Reykjavík – Länsivuonot – Akureyri – Húsavík – Askja – Djúpivogur – Vatnajökull – Reykjavík.
Ennen lähtöä kävin suunnitelmani läpi Bikepacking Icelandin Tyler Wackerin kanssa. Hänen paikallistuntemuksensa osoittautui erittäin arvokkaaksi. Sain tietoa siitä, missä kannattaa ajaa, mitä reittejä välttää ja mistä löytyvät Islannin hienoimmat kokemukset. Myös lentokenttäkuljetukset ja pyörälaatikon säilytys kuuluivat palveluun, ja tarvittaessa olisin voinut saada apua myös kesken matkan.
Matkaan Keflavíkista kohti Länsivuonoja
Matka alkoi Keflavíkista. Pyrin välttämään mahdollisuuksien mukaan vilkkaimpia Rengastien osuuksia ja löytämään rauhallisempia ja kiinnostavampia teitä. Ensimmäinen suuri kokonaisuus olivat Länsivuonot.
Svalvög – kuin pyöräilyä vieraalla planeetalla
Yksi koko retken mieleenpainuvimmista kokemuksista oli Svalvögin reitti. Olin odottanut Länsvuonojen maisemia paljon, mutta todellisuus ylitti odotukset. Maisemat olivat niin erikoisia ja vaikuttavia, että niitä oli vaikea kuvailla sanoin. Tuntui kuin olisin polkenut vieraalle planeetalle.
Svalvögin reitin erikoisuus on myös se, että nousuvesi peittää osan tiestä alleen. Olosuhteet osuivat kohdallani hyvin, ja selvisin reitistä kastelematta itseäni juuri lainkaan.
Länsivuonojen jälkeen siirryin bussilla Staðarskálilta Akureyriin. Näin vältyin pitkältä ja vilkkaalta päätieosuudelta. Akureyrista jatkoin Húsavíkiin, jossa osallistuin valassafarille. Kokemus oli unohtumaton. Näin ryhävalaan hyppäävän vedestä ja onnistuin vielä kaiken lisäksi saamaan siitä valokuvan.
Kohti Islannin sydäntä – Askja ja F88
Húsavíkista matka jatkui kohti Islannin sydäntä. Olin jo ehtinyt lähes luopua ajatuksesta lähteä ylängöille, mutta tien varressa seisoi kyltti: ”Askja – F88, 100 km.”
Aurinko paistoi ja myötätuuli puhalsi. Houkutus oli liian suuri. Päätin lähteä.
Päätös osoittautui oikeaksi. Maisemat olivat uskomattomia – kauniita, karuja, omituisia ja samalla hieman pelottavia. F88 oli kuitenkin myös yksi koko matkan vaativimmista osuuksista.
Hiekkamyrsky pysäytti matkanteon
Eräänä päivänä tuuli voimistui niin rajuksi, että etenemisestä tuli lähes mahdotonta. Vastaan tullut puistonvartija pysähtyi kysymään, oliko minulla kaikki hyvin ja riittävästi vettä. Hän varoitti, että edessä tuuli vain voimistuu ja nostattaa hiekkaa ilmaan.
Varoitus osoittautui aiheelliseksi. Hiekkamyrskyssä eteneminen muuttui välillä mahdottomaksi. Tuuli painoi niin voimakkaasti vastaan, että jouduin kääntämään selkäni sitä kohti. Pyörällä ei enää pystynyt ajamaan, vaan etenin taluttaen askel kerrallaan. Paikoin jouduin työntämään pyörääni jopa alamäessä.
36,4 kilometrin matkaan kului peräti 7 tuntia 54 minuuttia.
Silti juuri tästä osuudesta muodostui ehkä koko seikkailun unohtumattomin kokemus. Maisema oli välillä hopeanhohtoinen ja lähes eloton. Laavakentät ympäröivät ajouraa, ja välillä pyörää piti yrittää kuljettaa juoksuhiekan läpi. Ja lopulta saavutin yhden retken suurimmista tavoitteistani: pääsin yksin Askjan tulivuoren kraatterille.
Askjalta takaisin kohti Reykjavíkia
Askjalta matka jatkui Stuðlagilin kautta Egilsstaðiriin ja sieltä Islannin etelärannikkoa pitkin takaisin kohti Reykjavíkia.
Mitä lähemmäs pääkaupunkia pääsin, sitä enemmän liikenne lisääntyi. Erityisesti valtatie 1:n kapeilla osuuksilla pyöräily tuntui ajoittain vaaralliselta. Autot kulkivat läheltä ja vastatuuli teki tilanteesta entistä epämiellyttävämmän. Retken ainoat kunnolliset kirosanat taisivatkin tulla juuri näillä osuuksilla.
Helpotus oli suuri, kun tien varressa näkyi kyltti Geysir. Päätin tehdä ylimääräisen sakkolenkin ja päästä hetkeksi pois liikenteen seasta. Samalla sain nähdä yhden Islannin tunnetuimmista luonnonihmeistä.
Viimeinen ajopäivä tarjosi vielä yhden kunnon haasteen. Vettä tuli ajoittain kaatamalla. Kuorivaatteet pitivät hyvin, mutta mikään varustus ei tee ihmisestä täysin vesitiivistä. Kun sade löytää tiensä kauluksesta sisään, kastuu lopulta väistämättä.
Saavuin Reykjavíkin leirintäalueelle märkänä – mutta onnellisena. Kiitollisena kaikesta näkemästäni ja kokemastani. Liikuttuneena siitä, että Minä tein tämän seikkailun.
31 päivää myöhemmin – unelma toteutui
31 päivän ja lähes 24 000 nousumetrin jälkeen retki oli ohi. Kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan, mutta pitkällä ja vaativalla matkalla muutoksiin on varauduttava. Pyörä toimi, varusteet toimivat ja teltta pysyi kovistakin tuulista huolimatta maassa. Suuremmilta ongelmilta vältyttiin.
Retki ei tuntunut missään vaiheessa liian raskaalta. Positiivinen asenne säilyi loppuun asti. Ehkä matkan vaativuudesta kertoo kuitenkin jotain se, että vaatteet kävivät matkan aikana turhan väljiksi – painoa jäi Islannin vuonoille ja ylängöille lähes kymmenen kiloa.
Tämä matka oli 50-vuotislahjani itselleni. Ja millainen lahja se olikaan.
Islanti tarjosi 31 päivän aikana kaikkea mahdollista: uskomattomia maisemia, vastatuulta, myötätuulta, hiekkamyrskyjä, kaatosadetta, aurinkoa, pitkiä ylämäkiä, yksinäisiä kilometrejä ja yllättäviä kohtaamisia. Ennen kaikkea se antoi tunteen siitä, että pystyin toteuttamaan suuren unelmani.
Olin viisi viikkoa polkupyöräni kanssa kaukana kotoa, kaukana tutusta ja turvallisesta. Tekemässä jotakin, mitä ei ihan joka päivä – eikä ehkä koskaan – tule tehtyä.
Olen valtavan kiitollinen siitä, että sain mahdollisuuden elää unelmani todeksi.
Islannin seikkailu ei kuitenkaan pääty tähän. Kuvasin matkan aikana noin 30 tuntia videomateriaalia, ja seuraavaksi edessä on valtava työ kaiken tämän materiaalin parissa. Seikkailu saa uuden elämän videoina ja myöhemmin myös kirjana.
Tämä oli älytön, tunteikas ja voimakas kokemus, jota en tule koskaan unohtamaan.
Kiitos, Islanti, elämän kokoisesta seikkailusta. 🇮🇸🚲
Varusteet 31 päivän bikepacking-retkelle Islantiin
Yöpymiseen:
- Teltta: Fjällräven Abisko Lite 2 -tunneliteltta
- Makuupussi: Big Agnes Lost Ranger 3N1
- Makuulausta: Big Agnes – Rapide SL Insulated Long
Vaatteet:
- Kuoritakki: Rab Firewall Mountain Jacket
- Untuvatakki: Rab Microlight Alpine Jacket
- Kuorihousut: Rab Downpour Pants
Pyörä ja varusteet
- Pyörä: Grizl CF 8 ESC w/ ECLIPS
- Pyörälaukut: Ortlieb Gravel-Pack QL2.2 Pair
- Pakkauspussi: Ortlieb Dry-Pack
- Tankolaukku: Ortlieb Accessory-Pack 3.5L
Keittiö:
- Kaasukeitin: Primus Essential Stove Set 1.3L
Parhaita paloja ympäri Islantia
Jos tämä huikea Islannin seikkailu, konkelin satulasta katsottuna kiinnostaa nähdä, tahi muuten bikepacking ja muu pyöräilyaiheinen sisältö kiinnostelee niin kannattaa ottaa SOME kanavani seurantaan.
#FILLARIPÄIVÄKIRJA:
Videot Islannin reissusta:
- Traileri: Katso Youtubessa
- Osa1: Islannin ympäri ja halki 31 päivässä (Tour De Iceland): Kohti Länsivuonoja: Katso Youtubessa
- Osa 2: Solo Biking on the Edge of the World – Iceland’s Westfjords & Svalvogavegur: Katso Youtubessa
- Osa 3: Islannin Länsivuonot – Ísafjörður ja tapaaminen Satu “Hildur” Rämön kanssa: Katso Youtubessa
#FILLARIPÄIVÄKIRJA3
Fillaripäiväkirja-trilogian kolmannesta ja viimeisestä kirjasta tulee kattava bikepacking- ja retkipyöräilyopas. Suurimpana osana on kuitenkin itse seikkailu, joka käydään läpi päiväkirjamaiseen tyyliin, omilla valokuvillani kuvitettuna kannesta kanteen. Kirja on suunnattu kaikille, joita tämän tyyliset matkakertomukset kiinnostavat, mutta uskon sen antavan erityisesti paljon hyötyä ulkomaille – etenkin Islantiin – pyöräretkeä suunnitteleville.
Teen kirjan omakustanteena, ja sitä varten olen laittanut pystyyn sitä varten Mesenaatti-kampanjan, jonka avulla haen varoja kirjan painokustannuksiin. Jotta jos vaikka halut kaffet tarjota tai ostaa vaikka kirjan ennakkoon niin se onnistuu täältä: https://mesenaatti.me/4232/fillaripaivakirja3-polkupyoravaelluksella-islannissa/
