Seison rinkka selässä Helsingin bussiasemalla syyskuisena aamuna. Vatsanpohjaa kipristää, ja vaikka en ole saanut nukuttua edellisyönä, olen täysin hereillä. Odotukset tulevasta reissusta ovat kutkuttelevan jännät.
Opiskelen työn ohessa Luontoalan ammattitutkintoa Axxellissa. Jos kaikki sujuu hyvin, minusta leivotaan reilussa kahdessa vuodessa pätevä luonto- ja eräopas. Seikkailun ensimmäinen osa on alkamassa: viikon reissu Lemmenjoen erämaa-alueelle.
Mitenhän minä, keski-ikäinen ”nahkamonomallinen” nainen mahdan pärjätä viikon vaelluksella lähes olemattomalla kokemuksella? Muutama vuosi on jo vierähtänyt siitä, kun vietin kevätyön Korouomalla palellen.
Mukana bussissa on 22 opiskelijaa ja kaksi ohjaajaa eri puolilta Suomea, eri-ikäisiä ja erilaisilla taustoilla. Meitä yhdistää kuitenkin rakkaus luontoa kohtaan ja toive saada tehdä töitä luonnon parissa. Tämä on minun uusi suurperheeni, ajattelen.
Bussimatka on pitkä, yli 1200 km eli n. 160 poronkusemaa. Puolenvälin krouvina toimii Merilä, jossa porukka jaetaan telttakuntiin eli ”matlageihin”. Sen jälkeen nopea telttojen koepystytys, opastus Trangian käyttöön ja viikon ruokien jakaminen. Omassa kolmen hengen ”matlagissani” yhteinen sävel löytyy heti. Reissun jatkuessa huomaan, että meidät yhdistää huono huumori, sisu ja kilpailuvietti.
Ilta hämärtyy, kun saavumme Vaskojoen uistolle. Nostamme rinkat ulos autoista ja vaihdamme siviilivaatteet retkeilyvaatteisiin. Useimmilla homma toimii tottuneesti ja huomaan, että osa porukasta on jo kokeneita retkeilijöitä. Onneksi oma rinkka ja tutut tarvikkeet löytyvät nopeasti omilta paikoiltaan.
Aikaisin aamulla heräämme ohjaajan vihellysmelodiaan ja aloitamme aamupuuhat puuron ja kahvin keittoineen. Sen jälkeen kokoonnumme käskynjaolle leirinuotiolle, jossa jaetaan päivän tehtävät kullekin telttakunnalle. On johtajatiimi, suunnistustiimi, kasvien kerääjät, valokuvaajat, kakkakompania sekä viihdyttäjät. Tehtävät vaihtelevat päivittäin ja niitä vuorotellaan. Learning by doing!
Viikon aikana nukumme teltoissa, keitämme ruoat Trangialla ja peseydyimme jäisissä tunturipuroissa. Opettelemme suunnistamaan ja kulkemaan haastavissa maastoissa painavat rinkat selissämme. Vaellusvauhti ei onneksi ole päätä huumaava: päivässä kertyy 14–17 kilometriä täysvarustuksessa.
Välillä pysähdymme keräämään kasveja, joita sitten porukalla tunnistamme ja opettelemme iltanuotiolla. Hyödyllistä, sillä eräopaskoulutukseen kuuluu opetella suuri määrä kasveja, sieniä, elämiä ja lintuja äänineen.
Viikon aikana on mielenkiintoista seurata, miten kaiken kirjava porukka hioutuu yhteen, kommunikaatio syvenee, ystävyyksiä alkaa muodostua ja miten yksilöt selviytyvät tiukoista tilanteista. Olemme kaikki ensin yksilöitä ja sitten kaikki tehdään yhdessä: nukutaan yhdessä, tehdään ruoat yhdessä ja käydään samalla kakkakuopalla. “Puskapissailu” yhdistää. Katso oppaastamme vinkit vessassa käyntiin luonnossa.
Viikko poluttomassa erämaassa, ilman mukavuuksia, kaukana sivilisaatiosta upean karussa vaaramaisemassa on välillä rankkaa, mutta uskomattoman opettavaista ja hauskaa.
Vaellus on monesti myös matka sisimpäänsä, omien vahvuuksiensa ja heikkouksiensa tuntemiseen ja myöntämiseen. Täällä on tilaa ajatuksille ja sille ettei ajattele mitään.
Kun viikon päästä seison taas meluisan metroaseman laiturilla, kaipaan sinne takaisin…
Varustelista
Aluskerros:
- Merinovillaiset rintsikat ja alushousut + vaihtoalkkarit x2
- Merinovillaiset pitkät kalsarit ja pitkähihainen paita
- Tekninen alusasu
- Merinovilla
- Merinovillasukat x 2
- Vaellussukat
- Villasukat
Välikerros:
- Merinovillainen pitkähihainen x2
- Merinovillainen T-paita
- Flanellipaita
- Vaellushousut & shortsit
Kuorikerros:
- Gore-Tex-takki ja -housut
Eristyskerros:
- Kevytuntuvatakki
- Liivi (PowerStretch -materiaali)
- Pipo
- Merinovilla Puff
- Nahkahanskat + hanskat
Kengät:
- Vaelluskengät & varapohjalliset
- Sandaalit/kevyet kengät leirille ja vesistönylityksiin
Varusteet:
- Makuupussi & kuivasäkki
- Makuupussin liner-pussi
- Ilmatäytteinen makuualusta + solumuovialusta
- Taitettava istuinalusta
- Rinkka & sadesuoja
- Pakkauspusseja
- Roskapusseja
- Kartta ja kompassi
- Muistiinpanovälineitä
- Tulentekovälineet (tulukset, tuohta, tulitikut päällystettynä steariniin minigrip -pussissa)
- Puhelin, laturit, adapteri
- Powerbank
- Silmälasit
- Otsalamppu
- EA-pakkaus
- Korjaussarja & varapatterit
- Lämpökynttilät
- Henkilökohtaiset lääkkeet
- Hygieniavarusteet + huulirasva / bepanthen
- Pyyhe
- Vessasetti (veskipaperi, saniteettipyyhe, tulitikut minigrip-pussissa)
- Muki, lautanen ja spork
- Vesipullo
- Puukko & garabiinihaka
- (aurinkorasva, aurinkolasit, hyttysmyrkky)
- Lisäksi jaoimme ”matlagin” kanssa Teltan (Hilleberg Nammatj 3 GT), trangian & polttoaineen ja ruoat
Varusteet toimivat moitteettomasti!
Uusien varusteiden oli täytettävä kovat kriteerit, tuotteiden piti olla laadukkaita, kestäviä ja sovelluttava erilaisille reissuille.
Vanha 65 l rinkka oli riittävän kokoinen viikon reissulle ja toimi hyvin (kolmen hengen ruoat, Trangia ja teltta jaettiin ”matlagissa”).
Kolmen vuoden ajan makuupussiin ja hyvään makuualustaan olin sijoittanut ja sinne olikin mukava kömpiä pitkän päivän päätteeksi. Levottomana kylkinukkujana paksu & leveä makuualusta toimi, kun ei täyttänyt liikaa. Varoiksi ottaisin seuraaville reissuille lisäksi solumuovisen alustan.
Merinovilla toimii, mahtava materiaali! Ohut, lämmin, ei kutia, ei haise ja yöksi voi laittaa tuulettumaan teltan naruihin.
Yksi tekninen alusasu -setti oli tarpeeton ja flanellipuseron vaihtaisin Houdinin huppariin (Polartec Power Stretch Pro -materiaali).
Crocksit leirikenkinä ovat kevyet, mutta vaihtaisin mieluummin kevyisiin varrellisiin kumppareihin.
Muovisen ”sporkin” vaihtaisin mieluummin kestävämpään pitkävartiseen titaanilusikkaan.
Trangia on pätevä isomman porukan kokkailuun, mutta yksin reissatessa riittää kevyt ja pieneen tilaan menevä kaasukeitin kuten Primuksen Essential Trail Kit.
Suklaata ei voi olla koskaan liikaa ja korvatulpat pakkaan aina mukaani.
Kirjoittaja Minna Rappe työskentelee Espoon Ison Omenan myymälässämme.
