Makaan nimettömän tunturin laella teltassani läpimärkänä. Ylitin Ruotsin ja Norjan rajan pyörälläni Riksgränsenin kohdalta pari päivää sitten. Siitä lähtien on satanut taukoamatta vettä ja räntää. Kylmä pohjoistuuli puhaltaa herkeämättä, eikä ainutkaan edetty metri ole tullut ilmaiseksi. Ruumis on väsynyt ja sielu maassa. Raapustan lyijykynällä päiväkirjaani “Ketuttaa niin ettei veri kierrä”.
Oli kyseessä sitten isompi tai pienempi seikkailu, jokaiselle tulee hetki milloin tehdään viiltävää analyysi oman eksursionsa perimmäisestä tarkoituksesta, kyvykkyydestä selviytyä koettelmuksesesta ja silloin pohditaan myös mitä olisi voinut tehdä toisin. Yhden pitkän ja kostean päivän ajan epäilin itseäni ja oli hyvin lähellä etten pysähtynyt tien laitaan nostamaan kansainvälistä liftarin merkkiä pystyyn. Takaraivossa oli kaksi ajatusta jotka pakottivat minut ylös. Ensimmäinen oli voimakas pelko häpeästä, jonka tuottaisin luovuttaessa heti alkutaipaleesta. Toinen oli huojumaton luottamus varusteisiini. Pohjoistuuli näyttäkööt parastaan, telttani on linnani ja makuupussi takkani. Nousin ylös ja pyyhin retkipyyhkeellä kuorivaatteeni kuiviksi, pakotin retkiruoan alas ja oikaisin selkäni untuvaiseen makuupussiin. Aamulla satoi vaihtelun vuoksi lunta, mutta usko omaan tekemiseen oli palautunut. Matka sai luvan jatkua, mutta vasta kun sitten kun lumi muuttuu vedeksi.
Sain välittömästi seikkailuni alkutaipaleella tärkeän muistutuksen välineiden ja valmistautumisen merkityksestä. Kiitin kyseisenä iltana onnen tähtiäni siitä, että ainakin toinen osapuoli näistä oli kunnossa tai muuten olisi jäänyt reissu puolitiehen. Olosuhteiden ollessa sinua vastaan, on varusteiden merkitys moninkertainen. Seikkailulle lähdettäessä on muistettava, että kaikkeen tuskin osaa varautua, eikä tarvitsekaan. Yllätykset ovat kiinteä osa kokemusta, ne tekevät siitä merkittävän ja opettavaisen. Juuri ne yllätyksen hetket pakottavat tekemään päätöksiä nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja ongelmakohdissa. Perinpohjainen valmistautuminen ja hyvät varusteet mahdollistavat sinulle suopeamman lopputuloksen.
Kohtuullisen kokeneena pyöräilijänä lähdin omaan haasteeseeni luottavaisin mielin. Näin jälkikäteen puntaroiden, lähdin omaan koitokseeni takki auki, tai vähintäänkin ylänapit lepattaen. Kaukana pohjoisessa huomasin nopeasti, että pidemmällä ajanjaksolla pyörä ja polkija käyttäytyy arkisessa ajossa eri tavalla verraten siihen miten ne käyttäytyvät 30 kiloa raskaampana jatkuvassa sivu-, tai vastatuulessa. Ennen Norjaan lähtöä, ajoin vain kaksi kertaa täydellä lastilla 20 kilometrin lenkkejä. Vajaan 100 kilometrin koeajot tuli tehtyä puolikuormalla. Suurin profiili ero eteläisen Suomen ja pohjoisen Norjan välillä oli nousujen ja laskujen määrä. Lisää yhtälöön tuuliviirin lailla muuttuvat olosuhteet niin tekemistä riittää. Olo oli hetkittäin kurjaa, mutta hetkeäkään en vaihtaisi. Hyvät varusteet pitävät sinusta huolen ainoastaan, jos sinä pidät niistä huolen. Kuivata vaatteet, öljyä ketjut ja opettele hymyilemään vaikka tulisi kaatamalla vettä. Maailma on taas erilainen huomenna.
Matkapyöräilyopas
Retkipyöräily on monipuolinen laji, joka sopii miltei kenelle tahansa iästä, sukupuolesta, kulttuurista tai fyysisestä kunnosta riippumatta. Tärkeintä on uskaltaa lähteä. Jotta pyöräretkesi onnistuisi, on muutamia asioita jotka kannattaa ottaa huomioon. Matkapyöräilyoppaastamme löydät vinkkejä retkesi toteuttamiseen, olit sitten vasta-alkaja tai jo kokeneempi matkapyöräilijä.
