Mikromuovi on noussut otsikoihin ja ihmisten tietoisuuteen viime aikoina. Se on asia, jota ei toistaiseksi ole tutkittu laajasti ja vasta nyt alamme saamaan edes vähäistä tutkimustietoa sen vaikutuksista ympäristöön. Mikromuovia löytyy niin merivesistä kuin Suomen sisävesistäkin, ja luonnollisen kiertokulun myötä siitä tulee vesistöjen kautta ongelma myös ihmisille.
Se, mitä syötämme luontoon, palaa takaisin jossain muodossa meille. Viimeistään ravintoketju pitää huolen siitä ettemme välty tältä. Äskettäin Norjan rannikolle ajautui valas, jonka vatsasta löytyi 30 muovipussia, jotka olivat tukkineet eläimen ruonasulatusjärjestelmän täysin.
Mikromuoviksi ei muovipusseja lasketa, mutta kaikki tupakantumpista pienempi kylläkin. Makromuovi, kuten muovipussit, hajoaa kuitenkin ajan myötä pienemmäksi ja saattaa lopulta päätyä mikromuoviksi, jolloin se on huomattavasti vaikempi havaita. Mikromuovi saattaa olla niin pientä, ettei sitä erota silmällä. Sen muoto ja koko onkin kaikista haastavin. Kaikki näkyvä on helppo poimia pois ja havaita ennen vesistöön joutumista. Kaikkein pienintä ei edes näe, eikä välttämättä edes ymmärrä käyttävänsä ja päästävänsä vesistöön.
Mistä mikromuovi päätyy vesistöön?
Suomalaisten ympäristötietoisuus ja -kasvatus on ainakin mielikuvissa hyvällä tasolla. Kuitenkin Pidä Saaristo Siistinä ry. on tehnyt roskaantumisseurantaa vuodesta 2012 Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Virossa ja Latviassa Marlin-projektin tiimoilta. Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että Suomen rannat ovat roskaisimmat. Vaikka tekisi mieli syyttää muita maita roskaisuudesta, tutkimus on myös pystynyt toteamaan roskien olevan pääasiassa kotoisin Suomesta. Tekemistä on vielä tietoisuuden ja kasvatuksenkin osalta.
Mikromuovin alkuperää on pyritty selvittämään ja muutamia löydöksiä on myös tehty. Norjalaisen tutkimuksen mukaan vesistöihin valtaosa mikromuovista kulkeutuu tien pinnosta ja autojen renkaista ja tiemerkinnöistä. Lisäksi vaatteet ja kosmetiikka antavat oman lisänsä. Esimerkiksi heikkolaatuisesta fleecestä saattaa yhden konepesun aikana irrota lähes 2000 mikromuovihiukkasta. Muun muassa tietyissä hammastahnoissa ja kuorintavoiteissa käytetyt pienen pienet rakeet päätyvät kaikki viemärin kautta vesistöihin.
Muovin polttaminenkin vapauttaa hiukkasia, joka jotain kautta päätyy aina luontoon.
Vanhat kalastusverkot ovat myös iso mikromuovin aiheuttaja. Verkot vaihdetaan parin vuoden välein ja usein vanhat verkot tiputetaan mereen, koska kierrätys useimmiten maksaa satamissa. Pitkän ajan kuluessa verkot, eli makromuovi, hajoavat mikromuoviksi.
Mitä yksittäinen kuluttaja voi tehdä?
Vaikka pieni ja yksittäinen teko saattaa tuntua turhalta, pitkällä aikavälillä kaikki lasketaan. Yritykset voivat tehdä paljon tarjotakseen vähemmän ympäristöä kuormittavia tuotteita, ja vastuulliset yritykset niin tekevätkin. Tretorn halusi tarttua kiinni hylättyihin haamuverkkoihin meressä ja yhdessä Partioaitan kanssa toivat myyntiin Rain Jacket From The Sea -sadetakin, joka on valmistettu hylätyistä kalastusverkoista.
Kuluttaja voi tehdä valintoja omissa kulutustottumuksissaan. Esimerkiksi fleece-vaatteista ja muista keinokuituvaatteista irtoaa eniten mikromuovia ensimmäisessä pesussa. Laadukkaat fleece-tuotteet on yleensä harjattu ja imuroitu jo tehtaalla, ja mikromuovit päätyvät asianmukaisesti jätehuoltoon eikä vesistöihin. Kuluttajan voi olla haastavaa tietää mikä tuote on hyvin puhdistettu ennen kuin se on jatkanut matkaansa kauppaan tehtaalta.
Keinokuitujen vähentäminen ja vaihtaminen esimerkiksi merinovillaan on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto. Aina se ei ole mahdollista.
Kuluttajalla ja retkeilijällä on kuitenkin monta tapaa vähentää mikromuovin pääsyä luontoon.
1. Älä roskaa!
Asian pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta aina se ei ole. Makromuovit hajoavat mikromuoviksi ajan saatossa, ja päätyy näin vesistöihin. Mieti myös onko muovin polttaminen aina paras vaihtoehto.
2. Suosi kulkemista jalan, pyörällä tai julkisilla aina kun mahdollista
Mikromuovia päätyy vesistöihin auton renkaista ja tiemerkinnöistä. Aina kun on mahdollista valita toinen vaihtoehto henkilöauton sijan, luonto kiittää.
3. Kosmetiikka
Esimerkiksi erikoishammastahnoissa ja kuorintavoiteissa käytetään usein mikromuovirakeita, jotka joutuvat sellaisenaan vesistöihin. Valitsisitko ensi kerralla kosmetiikkahyllyltä käyttöösi tuotteen, joka ei sisällä rakeita?
4. Vaatteiden huolto
Vaatteet laitetaan herkästi pesuun jo yhdenkin käyttökerran jälkeen. Mieti, riittäisikö vaatteellesi pelkkä tuuletus pesun sijan?
5. Osta laadukaita tuotteita tarpeeseen
Kun ostat uusia tuotteita, laadukkaampi on pitkäikäisempi ja kestävämpi. Kun tuotteita ei jatkuvasti tarvitse uusia, kuormittaa se vähemmän ympäristöä kokonaisuudessaan.
Pienistä puroista syntyy suuri joki, sanotaan. Pienelläkin teolla on merkitys!
