BLOGI, TALVIVAELLUS

Aloittelijan talvivaellus Urho Kekkosen kansallispuistoon osa 1: valmistautuminen

Kesä- ja syysvaelluksen käyneenä aloittelijana ajatus talvivaelluksesta kauhistuttaa. En edes osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Mitä kaikkea tulee talvivaelluksella ottaa huomioon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että harrastamisen tarvitsisi jäädä tauolle tai retkeilyä vähentää. Edes kaltaiseni noviisivaeltajan ei tarvitse pelätä kylmyyttä, kun tietää mihin kaikkeen varautua.

Optimistin näkökulmasta alkutalveen sijoittuva vaellus ei eroa syksyn vaelluksesta kuin lämpötilan ja pienen lumipeitteen suhteen. Pakkanen ja Pohjois-Lapissa lähenevä kaamos tuovat oman twistinsä vaeltamiseen: päivät tulevat olemaan kylmiä ja lyhyitä, kun taas yöt pitkiä ja entistä kylmempiä. Siis hyvin kaukana yöttömän yön vaelluksista, jolloin vuorokauden ajalla ei vaeltamisen kannalta ole merkitystä.

Lumi, pimeä ja kylmä

Oma kokemattomuuteni saa minut jännittyneeksi, kun huomaan muutama päivä ennen lähtöä sään muuttuvan ja lupaavan lumisadetta. Yhtäkkiä ymmärrän, että kartanlukutaitomme voisivat olla paremmat, kun polut muuttuisivat tuoreen lumen jäljiltä tunnistamattomiksi. Avaan kartan uudestaan ja alan vilkuilemaan merkittyjä reittejä, pohtien rankassa lumisateessa tarpomista ja sitä, kuinka huono näkyvyys voisi pahimmillaan olla. Valitsemme merkittyjä reittejä ja lyhennämme kilometrimäärää alkuperäisestä.

Lyhyempi kilometrimäärä alkaa tuntua miellyttävämmältä kellojen siirtymisen kolkutellessa ovella ja matkamme kohdistuessa 230 kilometriä kotia pohjoisempaan. Voiko pimeässä vaeltaa, mietin ja muistelen syksyn vaellustamme, jolloin ensimmäisen päivän maisemat jäivät illan hämärtymisen takia täysin näkemättä. Entä riittääkö matkaan yksi otsalamppu, valokuvaamassa käydessä otsalamppuni akku kuluu yhdessä illassa, entä nyt kun ilta alkaa jo neljältä iltapäivällä? Vara-akkujen puutteessa tukeudumme patteripakettiin ja normaaliin taskulamppuun, joka on viimeinen hätävara lopullisen pimeyden laskeutuessa.

Tietoa valitun reitin polkujen haastavuudesta ei ole. Jos valitsemme päivälle noin kymmenen kilometrin matkan, joudummeko värjöttelemään useita tunteja leirissä ennen nukkumaanmenoa? Kuinka paljon vaatetta tarvitsee olla mukana? Tiedän, että vallitsevan lämpötilan ollessa jatkuvasti pakkasen puolella, kerrospukeutumisen merkitys korostuu entisestään. Hiestä kostuneita vaatteita on yhä vaikeampi kuivattaa ja kosteissa vaatteissa kylmettyessä on flunssa taattu. Kokeneemmat vannovat viileän liikkeellelähdön nimeen, kun taas lyhyimmilläkin tauolla he pukevat kevytuntuvatakin päälleen. Pidemmillä tauoilla he vaihtavat kuivat vaatteet päälle ja kuivattavat nuotion tai kamiinan ääressä vaellusvaatteitaan. Syysvaelluksesta oppineena aion uskoa viisaampia ja toimia heidän vannomallaan tavalla.

Teltta, makuupussi ja alustat

Uusi Fjällräven Abisko Endurance 3, neljän vuodenajan telttamme on testattu muutamana pikkupakkasen yönä. Teltan sisälämpötila on tuulelta suojassa ollessaan pysynyt hyvin plussan puolella. Telttaa on kuitenkin lämmittämässä itseni lisäksi poikaystäväni ja koiramme ja taustatutkimusta tehneenä poikaystäväni osaa varautua valitsemaan oikeanlaisen telttapaikan. Lunta ollessa jo paljon maassa tampattaisiin jaloilla teltalle oma pieni kolonsa lumeen, jolla saataisiin lisää tuulensuojaa eikä tampattu lumi sulaisi allamme niin helposti.

Oma makuupussini on Marmotin naisten Ouray, jonka mukavuuslämpötila on huikea -19 astetta ja äärilämpötila uskomattomat -52,5 astetta.  Päätän kuitenkin vielä selvittää, pystyisinkö todella nukkumaan kovilla pakkasilla. Standardien mukaiset termit comfort ja extreme kuvastavat keskivertoihmisen mukavuus- ja äärilämpötilaa. Extreme-lämpötila tarkoittaa, ettei standardin mukainen henkilö kärsi hypotermiasta pussissa. Eli pussi pitää minut kyllä hengissä, mutta nukkuminen voi olla todella epämiellyttävää, ellei jopa mahdotonta -50 asteen pakkasella. Onneksi yölämpötila on luvattu -10 pakkasasteen tuntumaan, minun pitäisi pysyä lämpimänä.

Erilaisissa vaellusryhmissä korostetaan jatkuvasti hyvän makuualustan tärkeyttä. Olen tottunut nukkumaan vanhalla alustalla, mutta kovien pakkasten uhan alla luen ryhmien keskusteluja vakavammin. Makuualustan eristävyys on riittävä silloin, kun lumi ei sula alla nukutun yön aikana. Meidän makuualustat päästävät kylmän läpi plussakeleilläkin, joten tiedän lisäalustan hankinnan olevan edessä solumuovisen alustan kaveriksi. Pienen taustatutkimuksen jälkeen mukaan lähtee lisäeristystä tuova Kaira ALUMAT, jossa on toinen puoli alumiinipintainen. Tiedän ratkaisun olevan vain tilapäinen seuraavaa reissua ajatellen ja alan jo varautumaan isompaan investointiin, ilmatäytteiseen untuva-alustaan.

Tuli, vesi ja jää

Vaikka ilma on kylmä ja janon tunnetta ei lämpimämmän kelin tavoin huomaa, on tärkeää muistaa juoda myös talvivaelluksella, osasi kollegani neuvoa töissä yhtenä päivänä. Kun pakkanen paukkuu kymmenen asteen alapuolella, vesi jäätyy helposti rinkan sivutaskussa, missä sitä olen aiemmin säilyttänyt. Veden jäätymistä ei voikaan täysin estää, mutta sitä voi hidastaa. Leiriin varatut villasukat tulevat toimimaan vesipullon eristeenä, pitäen veden sulana vaelluksen ajan. Myös jäätyvät vesistöt tuottavat päänvaivaa – onneksemme reittimme varrella on runsaasti virtaavia puroja, eikä vedensaantia tältä osin tarvitse stressata.

Oma retkikeittimemme on polttonesteellä toimiva Trangia. Tämä toimii luotettavasti myös pakkasella, kun kaasulla toimivat retkikeittimet puolestaan hyytyvät ilman kylmetessä. Myös ruokavalintoihin tulee kiinnittää huomiota. Kun päiviä viettää pakkasessa ja on jatkuvassa liikkeessä, energiantarve kohoaa pilviin. Mukaan lähtee siis rasvaisten välipalojen lisäksi puoli kiloa voita, jota lisätään säännöllisesti jokaiseen ateriaan. Nam!

Kodat, päivätuvat ja autiotuvat

Entä jos vaatteet kastuvat kaikesta huolimatta tai telttamme kerryttää suuren määrän kosteutta sisäpuoleltakin? Onneksemme kansallispuistoalueella saa yöpyä vain tulipaikkojen, laavujen, kotien ja tupien yhteydessä, ja näiden verkosto on kansallispuistoalueella laaja. Hädän tullessa tupaan pääsee lämmittelemään, laittamaan ruokaa, kuivattamaan vaatteita tai nukkumaan. Lämmittävä tuli mahdollistaa myös jäätyneiden vesien sulattamisen, jos sellainen vahinko sattuu. (Toim. huom. tutustukaa myös autiotupien etikettiin luontoon.fi-sivulla)

Kun kaikki on vihdoin pakattuna ja valmisteltuna, on jäljellä enää yksi työpäivä Sodankylässä ennen mahtavaa talvivaellusta. Startatessamme autoa Rovaniemellä mittari näyttää -9 ja päästessämme Sodankylään mittarissa killuu lukema -16. Olemmeko varmasti varautuneet kaikkeen, mietin mielessäni, vai olemmeko lähteneet soitellen sotaan?

Pakkauslista viikon talvivaellukselle

Katso oppaastamme tarkka varustelista ja vinkit talvivaellukselle »

Talviretkeilyn ABC

Katso Youtubesta lisää vinkkejä Talviretkeilyn ABC -videosarjasta »

HUOMAUTUKSET

Samanlaisia ​​blogeja


0 kirjoitusta kategoriassa " Blogi, Talvivaellus"




Tilaa ilmoitukset uusista blogeista!

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tuoreita uutisia! Anna sähköpostiosoitteesi alla. Tilaamalla hyväksyt tietosuojaselosteen ja evästeet.