Portaiden kaupunki, värikäs Lissabon
Nukuimme hostellissa 10 hengen huoneessa, jossa yhteinen kylppäri ja keittiö (13€/yö/naama). Oasis oli lämminhenkinen, siisti ja hyvällä paikalla. Mestoilta oli helppo lähteä valloittamaan valtava Lissabon.
Pistimme turistivaihteen silmään ja kiertelimme katedraalit, linnat, Jeesus-patsaat näköalahisseineen ja muutaman keskeisen aukion. Kiipeilimme portaita ylös ja alas. Huristelimme ratikalla, metrolla ja vesibussilla. Ahmimme Lissabonia kaikilla aisteillamme minkä päivässä vain ehdimme. Tejo-joen mahtavuus innosti erityisesti minua, kuten Lontoossa Thames-joen runsas virtaus.
Saimme hankittua tietystä kirkosta myös pyhiinvaelluspassit (3€/kpl) molemmille. Huomenna Caminolle!
Terkuin Irene
Lissaboniin saapuminen tapahtui uupumuksen vallassa keskellä yötä, mutta jo hostellissa meitä vastassa oli äärimmäisen mukava ja sympaattinen mies. Yön nukuin jälleen hyvin ja pitkästä eilispäivästä huolimatta, odotin innolla Lissabonin kiertelypäivää.
Kaupunki on hyvin erilainen kuin Lontoo. Yöllä tuntui jopa hieman pelottavalta, mutta auringon noustua sen persoonallinen rustiikkisuus paljastui. Valtavan sokkeloinen ja hassusti rakennettu kaupunki ja tähän vuodenaikaan erityisen lämmin. Päivää piristi ystävien tapaaminen, näiden ollessa sattumalta samaan aikaan samassa paikassa lomalla.
Kiersimme linnan muureilla ja näköalapaikalta toiselle, pitkin jyrkkiä, liukkaita ja kaposia katuja. Paatilla ja pitkällä kävelyllä päästiin myös valtavan Hesus (Jeesus) -patsaan luokse. Ratikat olivat mun ja äidin suosikkeja, kerrassaan sympaattisia, lyhykäisiä ja sisältä vanhanaikaisesti puisia kapistuksia.
Illalla syötiin yhdessä. Näin täysin vegaanina voin kertoa yllättyneeni. Aikaisemmin päivällä löydettiin aivan ihana kahvilaravintola, jossa tarjolla oli vegaanista lasagnettea ja nyt illalla paikka, jossa oli tarjolla sekä vegaanista lasagnettea, että tofuvartaita. Olin jo henkisesti valmistautunut lihatuotteisiin, mutta vielä ovat ruokapaikat minua suosineet. Lopulta sanottiin heipat rakkaille ystäville ja jatkettiin omille teille. Nyt tutumaan, huomenna taas pitkä (vaellus!) päivä edessä.
Terkuin Janina
