BLOGI, RETKEILY, VINKIT ULKOILIJALLE

Metsään menemistä ei tarvitse pelätä

Monelle ihmiselle retkeilyharrastuksen aloittamiseen on monta kynnystä. Huolen aiheita voi olla monia ja jotkut asiat voivat tuntua pelottavilta. Olen kuullut itsekin monta erilaista syytä siihen, miksi joku ei kykene retkelle lähtemään. Suurin osa näistä syistä on kuitenkin turhia ja itseään voi rohkaista lähtemään useammallakin eri tavalla. Varsinkin nyt syksyn ja talven kynnyksellä retkeily on mahtavaa! Syksyn myötä ja lämpötilan laskiessa metsät alkavat hiljenemään ihmisistä sekä ötököistä. Itikat, paarmat ja hirvikärpäset eivät enää ole kiusaamassa ja luonto alkaa hiljentymään hiljalleen. Kun ensilumi sataa maahan, niin metsän hiljaisuus muuttuu taianomaiseksi. Toivoisin, että jokainen ihminen saisi kokea sen itse.

Syksyllä luonto tarjoaa parastaan ja hyönteiset eivät ole kiusana.

 

Helpoin tapa aloittaa retkeilyharrastus on mennä retkelle ystävän tai perheen kanssa. Helppo kynnys aloittamiseen on päiväretket ja siirtyä taitojen ja rohkeuden karttuessa yhden yön retkiin. Kansallispuistot ovat usein reiteiltään hyvin opastettuja ja niiden palvelut ovat hyvät retkeilyrakenteiltaan ja polttopuitakin on lähes varmasti saatavilla. Jos tunnet olosi turvallisemmaksi ihmisten ympäröimänä, niin kansallispuistot ovat varsinkin kesäisin ja alkusyksystä ihmisiä täynnä. Jos olosi on taas turvallisempi, kun muita ei ole niin paljoa lähettyvillä, niin suuntaa metsään loppusyksystä tai talvella. Otathan kuitenkin huomioon, että talviretkeily vaatii hieman enemmän erätaitoja, kuin kesällä retkeileminen. Turvallisuutta lisäävät hyvät erätaidot ja kokemuksen karttuessa myös rohkeus kasvaa. Rohkeuden kasvaessa kannattaa kuitenkin säilyttää nöyrä ja kunnioittava asenne luontoa kohtaan.

Alla olen luetellut eniten huolta aiheuttaneita aiheita ja omia näkemyksiäni näistä asioista.

Peseytyminen ja vessassa käyminen

Usein kuulen kysymyksen siitä, miten siellä retkellä voi peseytyä ja eihän siellä ole vessaa. Kesäisin peseytyminen ei ole sen ongelmallisempaa kuin esimerkiksi kesämökillä, jossa ei ole vesijohtoja. Useimmissa retkikohteissa on lampia ja järviä, joista saa itselleen tarvittavan pesuveden. Muutaman päivän retkillä henkilökohtainen hygienia ei kasva vielä ongelmalliseksi. Tähän voi vaikuttaa myös pukeutumalla oikein. Aluskerrastoksi on hyvä valita merinovillaa, joka kerää kosteuden pois iholta ja siirtää sen seuraavaan vaatekerrokseen. Merinovilla ei myöskään ala haisemaan, ja jos pidät mukanasi yhden ylimääräisen kerraston/sukat/alusvaatteet, niin voit vaihtaa itsellesi aina raikkaat vaatteet samalla kun tuuletat päällä olleet jälleen raikkaammaksi. Mukana voi myös kuljettaa esimerkiksi baby wipeseja tai muita puhdistusliinoja, joilla on helppo pyyhkäistä tarvittaessa iholta pahimmat liat pois. Myös pieni pullo käsidesiä on hyvä olla mukana. Katso hygieniatuotteet.

Kesällä voi virkistäytyä vaikka järvessä.

 

Vessassa käyminen on kansallispuistoissa yhtä helppoa kuin mökilläkin. Melkein jokaiselta tulipaikalta löytyy myös huussi, jota saa hyödyntää jokainen retkeilijä. Mukana kannattaa kuljettaa aina oma wc-paperirulla vesitiiviisti pakattuna. Henkilökohtaisesti kannan mukana Ospreyn pientä pakkauspussia, jossa kaikki hygieniatarvikkeet kulkevat kätevästi ja vesitiivisti mukana. Erämaassa kulkiessa asiat ovat tietysti hieman haasteellisemmat, jolloin on varauduttava vanhaan kunnon riukuun tai syväkyykkyyn ja kuoppaan. Muistathan kuitenkin haudata jätöksesi ja pitää reitit viihtyisänä muillekin kulkijoille.

Kansallispuistoissa on usein paljon huusseja.

 

Pimeys

Tuli tuo valoa pimeyteen ja lämmittää samalla mukavasti.

 

Metsässä pimeys on tosiasia. Varsinkin syksyllä ja talvella pimeys tulee aikaisin ja kaupunkien valosaaste ei pääse valaisemaan metsän siimekseen. Pimeys on yllättävän monelle suuri pelon aihe. Ihminen pelkää asioita, joita se ei näe ja mielikuvitus voi alkaa maalailemaan pimeyteen kaikenlaista epämukavaa. Pelko on normaali reaktio johonkin asiaan, jota emme tunne. Pimeyden pelko, kuten moni muukin ihmisten peloista, on irrationaalista. Sille ei ole syytä.

Otsalampun valossa on itseasiassa mukavan jännittävää toimia.

 

Pimeyttä vastaan voi taistella monin keinoin. Konkreettisia välineitä ovat hyvät lamput. Itse suosin otsalamppua (Petzl Actik Core) ja teltassa sekä laavussa on mukava käyttää led-lyhtyä (Black Diamand Moji). Olen aikaisemmin itsekin jännittänyt pimeyttä. Nykyään olen oppinut nauttimaan metsän tarjoamasta pimeydestä. Otsalampun valokiilan rajaama maailma näyttää täysin erilaiselta kuin samat polut päivän valaisemana. Vanha polku näyttää nyt aivan uudelta seikkailulta. Nuotion äärellä on mukavaa, kun tuli lämmittää ja valaisee lähiympäristön ja kaikki muu ympäriltä katoaa pimeyteen. Maailma kutistuu ja huoletkin häviävät siinä samalla.

Pimeyttä vastaan voi myös siedättää itseään. Vaikka pikkuhiljaa ja aluksi tutussa ympäristössä. Kun pelko iskee, niin voi sanoa itselleen että pelko on oman mielikuvituksen aiheuttamaa, oikeasti ei ole mitään hätää.

Pimeys väistyy aamulla.

 

Pedot

Yksi yleisimmistä peloista on se, että metsässä tulee karhun syömäksi. Tähän pelkoon törmään itse todella usein, kun juttelen harrastuksestani. Karhuun törmäämiseen metsässä on häviävän pieni todennäköisyys. Olen jutellut aiheesta usean ihmisen kanssa, jotka viettävät elämästään suurimman osan metsässä, joko työnsä tai harrastuksensa puolesta. Vain muutama heistä on ikinä nähnyt karhua metsässä. Jos joku ihminen sattumalta törmää karhuun, siitä uutisoidaan siihen malliin, että se olisi jokapäiväinen huolenaihe. Karhut pelkäävät ihmisiä ja välttelevät kontaktia viimeiseen asti. Suomessa on viimeksi kuollut ihminen karhun ja ihmisen kohtaamisessa vuonna 1998, eli noin kaksikymmentä vuotta sitten. Tuon kahdenkymmenen vuoden aikana metsässä on käyty miljoonia kertoja. Sudet voivat olla toinen pelottava asia luonnossa. Suomessa on viimeksi virallisesti raportoitu suden hyökänneen ihmisen kimppuun 1800-luvulla (1882). Suteen törmääminen on varmasti yhtä harvinainen tapaus ellei jopa harvinaisempi kuin karhun tapaaminen luonnossa. Itse en ole useamman seikkailuni aikana nähnyt koskaan suurpetoa luonnossa.

Eksyminen

Eksyminen muihin kuin Lapin laajoihin kansallispuistoihin on mahdollista, mutta erittäin hankalaa. Reitit ovat todella hyvin opastettuja ja ihmisiä tulee vastaan melko usein. Jos olet lähdössä yön yli kestävälle retkelle, ilmoita aina jollekin tutulle ihmiselle minne menet, missä meinaat kulkea, milloin tulet takaisin. Jos olet useamman yön retkellä tai vaeltamassa erämaassa, niin muista kirjoittaa autiotupien (ks. Retkeilijän autiotuvat -kirja) ja laavujen vieraskirjoihin merkintä omasta käynnistäsi. Näin sinun kulkemaa reittiä on helpompi selvittää hädän sattuessa. Suomessa puhelinverkko kattaa melkein koko maan, mutta edelleen löytyy paljon katvealueita, joista apua ei saa soitettua. Siksi onkin tärkeää, että joku tietää missä päin kuljet. Suunnistustaitoja voi kartuttaa monien paikkakuntien  suunnistusseurojen ja Suomen Ladun sekä Partioaitan klubi-iltojen kautta.

Autiotuvat tuovat lämpöä ja turvaa. Autiotupia löytyy useista kansallispuistoista.

 

Kylmyys ja märkyys

Itse inhoan kylmää ja suorastaan vihaan kastumista, jos se ei ole tarkoituksellista. Vannoin joskus itselleni, että minusta ei tule talviretkeilijää. Toisin kävi. Nyt odotan jo innolla tulevaa talvea. Kylmyyteen ja kosteuteen pystyy parhaiten varautumaan pukeutumalla kelin edellyttämällä tavalla. Kerrospukeutumisesta löytyy niin monta hyvää kirjoitusta ja videota, että en tee siitä tähän kirjoitukseen suurempaa ohjeistusta. Oikein pukeutumalla välttää molemmat huolenaiheet. Kun liikut, niin pukeudu kevyemmin, niin hiki ei pääse yllättämään. Kun pysähdyt, pukeudu nopeasti lämpimämpään taukovaatetukseen. Kuivaa ja tuuleta aina kun mahdollista. Tauolla laita märät sukat kuivumaan, ja ne vaatteet joita et juuri sillä hetkellä tarvitse, on hyvä tuulettaa. Tuulettaminen vie mennessään kosteuden ja raikastaa vaatteita. Jos olet tulen äärellä, niin kuivattaminen on nopeampaa, mutta kannattaa varoa vaatteiden polttamista/sulamista. Itse olen vahingossa sulattanut jo useammat hanskat ja sukat. Ehkä nyt olen jo asian suhteen viisaampi. Keitä illalla kuumaa vettä ja laita se kuumaa vettä kestävään juomapulloon. Laita sukka pullon ympärille. Hieman kosteita vaatteita voi heittää myös makuupussiin ja kehon lämpö kuivattaa niitä yön aikana. Varo kuitenkin kastelemasta makuupussia. Nukkuminen ulkona viileämmässä kelissä vaatii myös hieman oikeanlaista varustelua. Tärkeimmät aseet öistä kylmyyttä vastaan ovat hyvin eristävä makuualusta ja kelille sopiva makuupussi. Syksyisin yöt saattavat mennä yllättäen pakkaselle, joten tarkistathan, että makuupussisi ja makuualustasi on sopiva kylmemmille öille.

Oikein pukeutuneena on sateellakin mukava istua nauttimassa eväitä.

 

Omat henkilökohtaiset suosikkivarusteeni kylmyyttä ja märkyyttä vastaan on Warmpeacen Drake kevytuntuvatakki (uusi malli Warmpeace Drago), joka toimii hyvänä taukotakkina. Se pakkautuu omaan taskussa olevaan pakkauspussiinsa ja menee todella pieneen tilaan. Merinovillaisista vaatteista oma suosikkini on Acliman verkkorakenteinen Woolnet-kerrasto, joka hengittää todella hyvin ja on erittäin lämmin. Märkyyttä vastaan taistelen Marmotin Knife Edge -takilla ja kevyillä ja pieneen tilaan pakkautuvilla Marmotin Precip Pantseilla.

Mene rohkeasti metsään

Luonto on juuri nyt parhaimmillaan. Päivät ovat raikkaita, illat viileitä ja retkikohteet hiljaisempia. Nuotion lämmössä hyvien eväiden kera kaikki tuntuu mukavammalta. Varustaudu oikein ja nauti luonnosta. Aloita harrastus päiväretkillä lähimetsään. Ensimmäiseksi yön yli kestäväksi kohteeksikin voit valita jonkin paikan läheltä kotoa. Ja muista, että sieltä voi tulla aina pois, jos haasteet käyvät ylivoimaiseksi. Ota hyvä reissukaveri mukaan ja lähde rohkeasti metsään.

Markus on innokas klubilaisemme Kuopiosta. Markus Instagramissa.

365 Klubi

Upeita etuja 365-klubilaisille. Liity ilmaiseen 365 Klubiin! Jäsenenä saat vaihtuvia kuukausitarjouksia ja lukuisia muita etuja. Klubin jäsenenä pääset osaksi aktiivista luontoa ja ulkoilua rakastavaa yhteisöä sekä kerrytät ostoksillasi ympäristöbonusta. Tutustu klubietuihin!

Kirjoittajaksi Partioaitan blogiin?

Lähetä oma juttusi partioaitan blogiin – palkitsemme julkaistut kirjoitukset. Ole yhteydessä jussi.verkkonen@partioaitta.fi

KOMMENTIT

Samanlaisia ​​blogeja


+ 0 kirjoitusta kategoriassa " Blogi, Retkeily, Vinkit ulkoilijalle"