Lajin ajatus ja mitä olisi hyvä tietää. Aloitetaanpa kirjoitus jo aikansa eläneellä, mutta kuvaavalla kommentilla: Frisbeegolf on golfia, jossa pelivälineenä golfmailojen ja golfpallon sijaan on frisbeegolfkiekko. Lajien ajatus on muuten sama: kiertää rata läpi mahdollisimman vähin heitoin. Peli alkaa ensimmäisen väylän avauspaikalta ja jatkuu aina viimeisen väylän väylämaaliin saakka. Väylämaalina radoilla toimii tarkoitusta varten tehty maalikori, mutta myös muita esinemaaleja (kuten puita ja pylväitä) voidaan käyttää, jos rataa ei lähistöllä ole.
Frisbeegolfin pelaamista varten ei tarvita green cardia, mutta vastuullinen aloittelija ja harrastaja ottaa selville lajin etiketistä. Turvallisuus, muiden radan käyttäjien huomioiminen ja luonnon kunnioittaminen ovat näitä asioita. Suomen frisbeegolfliiton sivuilta löytyy kattavasti tietoa radoilla käyttäytymisestä ja siellä on erillinen valikko aloittelijoita varten.
Radoilla on myös monesti ratakartassa kirjoitettuna perussäännöt, jotka on hyvä lukea ennen kuin lähtee rataa kiertämään. Myös radan yksittäisissä väyläopasteissa on usein pieniä tietoiskuja sekä ohjeita sujuvaan kiertämiseen.
Pari tärkeintä turvallisuuteen liittyvää sääntöä, jotka tulee olla hallussa.
- Älä koskaan heitä kohti toista ihmistä.
- Jos heittosi karkaa kohti toista ihmistä, niin huuda varoitushuuto. Golfista tuttu ”Fore”-huuto (FOOOOOORR!!) toimii myös tässä lajissa, mutta myös ”Varo”-huuto ajaa asiansa.
Frisbeegolfkiekkoja.
Miten harrastamaan pääsee ja onko se kallista?
Tämä muutaman vuoden kovassa nousussa ollut laji on yksi helpoimpia ja halvimpia välinelajeja aloittaa. Aloittelijalle hyvän ja tarpeeksi kattavan valmiin kolmen kiekon setin, joita useimpien kiekkovalmistajien valikoimiin kuuluu, saa ostettua itsellensä noin 20-30 €:n hintaan.
Ihan alkuun riittää hyvin vain yksi hidas, neutraalin lentoradan omaava kiekko. Hintaa harrastuksen aloitukselle tulee tuolloin noin 10-15 €. Tämän yhden ainokaisen kiekon valinnassa olisikin hyvä sitten jo olla apuna joko lajin harrastaja tai oikeasti asiantunteva myyjä. Valmiilla kolmen kiekon aloitusseteillä ei kuitenkaan voi mennä pieleen vaikka asiantuntija-apua ei olisikaan saatavilla.
Ensimmäinen virhe tulee monesti kaupassa, jos kiekot valitaan hienolta kuulostavan nimen tai äreimmän kuvan perusteella, kun tietoa kiekkojen erilaisista ominaisuuksista ei ole. ”Väärillä” kiekoilla joutuu sitten helposti rämpimään pitkin frisbeegolfratojen pusikoita, kirotaan koko laji ja kateudesta vihreänä katsotaan kun toinen vasta-alkaja heittää nätisti väylää pitkin ja saa parempaa tulosta mid-range eli lähestymiskiekolla heittäen. Toinen virhe on olla myöntämättä, että se nopein kiekko ei oikeasti ole alkuun hyvä. Kyllähän nopea ja vakaa kiekko tiettyjä heittovirheitä myös korjaa, mutta tekniikan kehittymisen voikin sitten unohtaa.
Nämä virheet olen itsekin alussa tehnyt ja siksi kehittyminen takkusi paljon. Heitin liian vakailla kiekoilla ja huonolla tekniikalla. Alivakaiden kiekkojen heittäminen ei onnistunut tuolloin, kun oli jo tottunut virheelliseen heittotekniikkaan. Jossain vaiheessa järki onneksi tuli mukaan ja nyt paremmalla tekniikalla pystyn heittämään hyvällä menestyksellä myös paljon alivakaampia ja kevyempiä kiekkoja kuin ennen. Vei kuitenkin paljon aikaa opetella huonoista tavoista pois.
Heittotekniikassa täytyy huomioida myös askeleet.
Kaupassa on hyllyllinen kiekkoja. Miten valitsen sopivan?
Kiekkoja valitessa törmää varmasti termeihin ylivakaa, vakaa, alivakaa. Alkuun hyviä ovat alivakaammat kiekot.
Kiekkojen lentoradasta ja vakaudesta kertoo kiekkoon painetut numerot. Nopeus (speed), liuku (glide), vakaus (turn) ja ”feidi” (fade). Lentoratanumerointi ei ole täysin yhteneväinen eri kiekkovalmistajien kesken, mutta saman valmistajan kiekkoja ja numerointia vertailemalla löytyy varmasti sopiva kiekko. Lentoratanumerot eri valmistajilla ovat kuitenkin samassa järjestyksessä eikä merkintäerot kovin suuria ole.
Kiekon ominaisuuksiin vaikuttaa myös muovilaatu. Niitäkin on useampia erilaisia. Alkuun kannattaa suosia ns. ”huonompia” muoveja, koska niillä kiekko sisäänajautuu nopeammin. Tähän asiaan ei kuitenkaan tarvitse niin paljoa aluksi kiinnittää huomiota. Tärkeämpää on hyvä tuntuma ja se, että kiekosta on hyvä pitää kiinni.
Eri kiekkovalmistajien lentoratamerkintöjä. Näillä lukemilla varustetut kiekot ovat sopivia aloittelijoille.
Täyspainoinen kiekko painaa pääsääntöisesti noin 175 grammaa, mutta alkuun kannattaa suosia kevyempiä kiekkoja. 10 gramman painoero voi kuulostaa pieneltä, mutta sillä on paljon merkitystä. Alkuun kehottaisin valitsemaan 150-165 grammaisia kiekkoja.
Kiekon valinnassa antaisin aloittelijalle seuraavan listan ohjeeksi.
- NOPEUS: Aloittelijan on hyvä valita kiekko, jonka nopeus on 4-7 väliltä. Tämän nopeusluokan kiekot ovat mid-range kiekkoja (lähestymiskiekkoja) tai hitaita väylädraivereita. Nopeammat kiekot vaativat jo kehittynyttä tekniikkaa ja suurta lähtönopeutta eikä niistä siksi ole vasta-alkajalle suurta hyötyä.
- LIUKU: Liukua tarkoittava numero saa olla niin suuri kuin mahdollista. Monesti liuku on arvoltaan 4-5. Liuku auttaa kiekkoa menemään pidemmälle.
- VAKAUS: Nolla tai miinus-merkkinen. Esim. -2 tai jopa enemmän miinusta. Miinus-merkkinen eli alivakaa kiekko kääntää nopeassa vauhdissa hieman yli ja auttaa kiekkoa liitämään pidemmälle. Alivakaa kiekko ei tarvitse niin suurta lähtönopeutta suoraan lentoon kuin vakaampi kiekko.
- FEIDI: Suurta feidiäkään ei alkuun tarvitse olla. Tässä riittääkin vaikka 0 tai 1. Feidi tarkoittaa kiekon palautumista eli loppukääntöä. Monia ylivakaita kiekkoja kutsutaankin ”lihakoukuiksi” niiden lentoradan takia. Ihan alkuun noita lihakoukkuja ei tarvitse.
- Kun lentoratanumeroiltaan sopivia kiekkoja löytyy niin valitse niistä se käteen sopivin ja tuntumaltaan mieluisin.
- Valitse eri värivaihtoehdoista se kaikkein kirkkain, jonka helpoiten metsiköstä erottaa. Metsänvihreitä kiekkoja on kiva katsella kaupassa, mutta siinä vaiheessa viimeistään harmittaa, kun kanervikko sen kiekon syö. Miehekäs pinkki onkin loistava valinta.
Minne voi mennä heittelemään?
Amerikan maalla asti ovat kateellisia meille suomalaisille harrastajille, kun harrastuspaikkoja on asukaslukuun nähden enemmän kuin missään muualla. Ja lisää ratoja tuntuu tulevan koko ajan.
Suurin osa Suomen frisbeegolfradoista löytyy osoitetietoineen, ratakarttoineen ja muine tietoineen FRISBEEGOLFRADAT-sivustolta. Sivua voi käyttää rekisteröitymättä tai sinne voi tehdä tunnukset ja ruksata millä radoilla on tullut käytyä. Omilla sivuilla pystyy siten seuraamaan kuinka monta prosenttia maan radoista on valloittanut. Pääosin radat ovat ilmaisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Suomen kauneinta frisbeegolf-maisemaa.
Suomen yksi kauneimmista väylistä Hangossa Lillmärsaninmetsän radalla.
Frisbeegolfradat-sivustolta näkee myös ratojen luokitukset. Jos rata on AAA1 tasoinen, niin kyseessä on täysimittainen kilpatason rata. Tuollaisellekin radalle voi mennä, kunhan muistaa, että alussa sieltä tuskin hyvää tulosta ja mahtavia onnistumisia tulee.
Paras rata aloittelijoille luokituksen mukaan on lyhyt 9-väyläinen rata, jonka luokitus on esimerkiksi B1. Tuollaisella radalla voi jo alkuun saada mukavia onnistumisia ja näin ollen harrastamisen jatkaminenkin tuntuu mieluisemmalta.
Kävelyä 9-väyläisellä radalla tulee noin 1-1,5 kilometriä. Kierros kestää noin puolesta tunnista reiluun tuntiin riippuen radan ruuhkaisuudesta sekä omasta etenemisvauhdista. Tietenkin kierrokseen kuluvaan aikaan vaikuttaa myös se, että pelataanko avoimella puistoradalla vai metsäradalla, jossa on enemmän esteitä.
Heitellä voi kuitenkin vaikka avoimella kentällä, jos ei ihan oikealle frisbeegolfradalle halua aluksi mennä. Huomioitavaa on kuitenkin se, että ei heittele paikassa, jossa on paljon muita ihmisiä. Kokeneemmaltakin harrastajalta kiekko voi joskus karata väärään suuntaan ja tarkoitus ei ole aiheuttaa vaaraa kenellekään. Frisbeegolfkiekko ja ns. rantafrisbee ovat kaksi eri asiaa ja frisbeegolfkiekko voi tehdä ikävää jälkeä osuessaan ihmiseen tai eläimeen.
Puttaus on frisbeegolfin tärkein heitto ja sitä erityisesti on syytä harjoitella.
Haluaisin heittoseuraa tai neuvoja. Mistä niitä saa?
Paikallisiin seuroihin kannattaa olla yhteydessä ja kysellä mitä toimintaa heillä on tarjolla. Seuroilla voi olla esimerkiksi yhteistreenejä tai viikkokilpailuja sekä muuta toimintaa. Seuraan liittymistä ei kannata jännittää. En ole mistään kuullut, että jonkin seuran jäsenyydelle olisi joku tietty taitotaso vaatimuksena.
Lähelläsi toimivien Suomen frisbeegolfliiton jäsenseurojen yhteystiedot löytyvät SFL:n jäsenseurat sivulta.
Heittoseuraa ja neuvoja voi saada myös kun menee radan aloituspaikalle ja koittaa lyöttäytyä jonkun porukan mukaan. Hyvällä tuurilla voi saada loistavia vinkkejä ja uuden kaverin itsellensä.
Osallistu 365 Klubin frisbeegolf-tapahtumiin
Keväällä 2017 järjestämme 365 Klubin jäsenille opastusta frisbeegolf-harrastuksen aloittamiseen ja käymme radalla Vantaalla, Sipoossa ja Lahdessa. Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu mukaan alla olevista linkeistä.
Vinkit lopuksi
- Lähde rohkeasti kokeilemaan lajia.
- Mukava, joustava ja säänmukainen vaatetus tekee harrastuskokemuksesta mieluisen.
- Valitse jalkaan sopivan tukevat, maastoon sopivat kengät oman mieltymyksen mukaan. Varvassandaaleissa heittämään ei kannata lähteä.
- Muista ottaa vettä mukaan. Vaikka kyseessä ei ole hikiliikunta, niin radan maastosta riippuen kierros voi olla raskaskin.
- Ota kierrokselle mukaan pieni pyyhe, jolla voit kuivata ja puhdistaa kiekon liasta.
- Kirjoita kiekkoon nimesi ja puhelinnumerosi. Jos kiekko katoaa, niin näin voit saada sen takaisin. Palautathan myös itse löytämäsi kiekot jos omistajan pystyy selvittämään. Kulutettu kiekko on omistajalleen yleensä se tärkein kiekko, jonka lentorata on tullut tutuksi.
- Jos ja kun heität ensimmäiseen puuhun… Katso lähemmin niin näet, että siihen on heittänyt aika moni muukin.
Maailman katolla.
Teksti ja kuvat Soile Mutikainen. Partioaitta ja Soile ovat yhteistyössä vuonna 2017.