Osprey Ariel 65 AG testiraportti

Olen 44-vuotias, ympärivuotiseen retkeilyyn ja vaeltamiseen hurahtanut nainen Pirkanmaalta. Ulkoilen päivittäin koirieni kanssa ja päivän vaelluksia olen tehnyt koko ikäni kaikkina vuodenaikoina. Retkeilen ja vaellan yksin tai koirani Kaikun kanssa. Vasta vuoden 2018 keväällä mielessäni alkoi herätä ajatus pidemmistä vaelluksista. Aloitin varovasti kolmen yön mittaisella Karhunkierroksella heinäkuun 2018 kuumimpaan aikaan. Koska rakastan karua luontoa, tulevaisuuden haaveissa siintävät Suomen upean Lapin vaellusreitit ja Islannin Laugavegur. Myös pidemmistä talvivaelluksista olen haaveillut. Suurin unelmani joskus tulevaisuudessa on Yhdysvaltojen Pacific Crest Trail (noin 4 200 km) ja/tai Appalachian trail (noin 3 500 km).

Ennakkokäsitys ja suunnitelmat testijaksolle

Niin päiväretkilläni kuin muutaman yön vaelluksillanikin olen käyttänyt tähän asti halvemman luokan, ”merkittömiä” reppuja ja rinkkoja. Ennakkoon en todellakaan osannut ajatella, että rinkkojen kantojärjestelmissä voisi olla niin suuria eroja. Minulle ainoat erot olivat olleet rinkan vetämät litramäärät. En ymmärtänyt, että toisen rinkan 20 kg voi tuntua toisella rinkalla 15 kg:lta. Olinkin siis todella innoissani, kun sain tilaisuuden testata Ospreyn Ariel 65 AG -rinkkaa, jossa olisi painoa tasaava kantosysteemi ja nähdä, toimiiko se todellisuudessa niinkuin lupaa.

Suunnitelmissa oli testata rinkkaa Pyhä-Luoston kansallispuistoon suuntautuvalla viikon matkalla. Tarkoituksena oli tämän jälkeen testata rinkkaa Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoissa yön yli kestävillä retkillä.

Ensivaikutelmat

Jo heti testatessani Tampereen Koskikeskuksen Partioaitassa sopivaa rinkan kokoa itselleni huomasin kuinka jämäkältä rinkka ja sen kangas tuntui, vaikka se toisaalta oli kuitenkin kevyt. Rinkka oli helppo säätää omalle kropalle sopivaksi. Lämpömuotoiltava lantiovyö tuntui erittäin hyvältä ilman muotoiluakin. Kun rinkka oli säädetty hyvin, tuntuu siltä, kuin rinkka olisi ”halannut” minua.

Ulkonäöltään rinkka on sporttisen siro, kapea ja sen runko on kevyt. Rinkasta on saatavilla kaksi eri kokoa selän mitan mukaan. Itselleni valikoitui S-koon sähkönsininen kaunokainen (oma pituus 168 cm ja paino 57 kg). Selkäosa on helppo säätää oman selän pituudelle sopivaksi korkeusmerkeillä varustetulla tarralla.

Lantiovyö on muotoiltavassa lämmöllä itselle sopivaksi ja siinä on tilavat taskut vaelluksen aikana tarvittaville pikkutavaroille ja eväille.

Rinkan pääosastoon on helppo pääsy sekä ylhäältä, että sivusta ja rinkan alaosan voi erottaa väliläpällä makuupussiosastoksi. Molemmissa sivuissa on joustavat juomapullotaskut ja edessä joustava sujautuspussi.

Rinkkaa saa kevennettyä ja pienennettyä helposti ottamalla tilavan, rinkan sulkevan läppäosan pois. Silti alta löytyy kevyempi varaläppä, joka suojaa pääosaston tavaroita.

Pääläpän taskusta löytyy klipsi avaimille ja läppään sijoitettu sadesuoja on Suomen olosuhteissa plussaa. Rinkasta löytyy myös paikka vaellussauvoille, jäähakuille ja toki myös juomarakolle. Hätätilanteita varten rintaremmissä on myös hatäpilli.

Rinkan suunnittelussa on todellakin otettu huomioon se, että sitä olisi miellyttävä kantaa täytenä ja painavanakin. Pakkaaminen on helppoa ja rinkka muuttuu käyttäjän tarpeiden mukaan. Kaikille tavaroille sopiva paikka löytyy helposti. Tosin rinkassa voi kyllä olla peruskäyttöön jopa liiankin paljon eri kiinnityssysteemeitä. Rinkan painon saa todellakin jaettua niin, ettei se ole suurimmaksi osaksi hartioilla. Vyön sivutaskut ovat näppärät, kun upeissa maisemissa tulee usein etsittyä puhelinta ja sen kameraa maisemien ikuistamiseksi.

Rinkka käytössä

Retkeilen ja vaellan pääosin yksin eivätkä vaellusreissut ole olleet tähän mennessä viikkoa pidempiä- Tähän tarkoitukseen rinkka on juuri oikean kokoinen. Kannan itse niin omat majoitteeni, omat ruokatarvikkikkeenikin, kuin muutkin tavarani ja kevyt, mutta kestävä rinkka auttaa hieman vähentämään selässäni olevaa painoa. Rinkan painoa jakava kantosysteemi myös auttaa tasaamaan painon vaikutuksia kehooni. Teen lisäksi mielelläni pidempiä päiväretkiä, joilla myös pysähdyn tekemään ruokaa ja siksi olen mielissäni siitä, että rinkkaa saa pienennettyä kompressioremmeillä sekä pääläpän poistamalla. Näin minulla ei ole tarvetta erilliselle päivärepulle.

Pyhä-Luoston kansallispuistoon suuntautunut matka sisälsi viisi pidempää päiväretkeä, joista osan tein koiran kanssa ja osan ilman koiraa. Päiväretket suuntautuivat Tunturiaavan luontopolulle, Karhunjuomalammen reitille, Rykimäkurun reitille, Ukko-Luoston huipulle ja viimeisenä huiputin Noitatunturin. Tarkoituksena oli tämän jälkeen testata rinkkaa Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoissa yön yli kestävillä retkillä. Valitettavasti keuhkokuumeeseen sairastuminen pilasi nämä suunnitelmat totaalisesti. Lääkärin kiellettyä useaksi viikoksi pitkät kävelyretket rinkan kanssa jouduin muuttamaan suunnitelmia lennosta. Loppukuukauden testailinkin sitten rinkan pakkaamista ja opettelin tuntemaan sen kaikki hienoudet. Lisäksi kävin Partioaitassa muotoiluttamassa lantiovyön juuri itselleni sopivaksi.

Rinkan IsoForm lantiovyö voidaan muotoilla lämmöllä käyttäjälle vielä paremmin sopivaksi. Sairaudesta ja sen aiheuttamasta toipumisjaksosta ärsyyntyneenä päätin, että tämän minä voin ainakin ilman lääkärin lupaa tehdä. Otinkin yhteyttä Tampereen Hämeenkadun Partioittaan ja heillä oli muotoiluun tarkoitettu uuni. Vyö oli helppo irrtottaa rinkasta ja niinpä suuntasin Partioaittaan pelkän vyön kanssa. Vyötä pidettiin noin 10 minuuttia uunissa, jonka jälkeen kiristin kuuman vyön lantiolleni toiseksi noin 10 minuutiksi. Käsillä hieman paino lantiovyölle lisäten käyskentelin ympäri Partioittaa, kun istuakaan ei muotoilun aikana saa. En edes uskalla kertoa mitä muuta ihanaa vaellustavaraa mukaani tarttua ja kassan kautta matkaani lähti.

Ominaisuudet

Aiemmin käyttämäni rinkat ovat olleet vähintään kilon painavampia ja tämän painoeron kyllä huomaa. Lisäksi painoa jakava kantosysteemi tasaa painon selkäni ja lantioni välille niin, että suurempikin paino ei tunnu niin suurelta.

S-koon rinkka S/M-koon lantiovyöllä on juuri sopivan kokoinen. Rinkan kapeus sopii mielestäni erittäin hyvin naiselle. Aluksi paljon aiempaa rinkkaani jämäkämpi lantiovyö mietitytti, mutta käytössä huomasin sen erittäin tukevaksi ja miellyttäväksi. Lantiovyö toimi erittäin hyvin ilman lämpömuotoiluakin eikä painanut mistään. Lämpömuotoilun jälkeen huomasin kuitenkin, että lantioni muotoon jo valmiiksi kaartunut lantiovyö oli helpompi pukea päälle ja nopeampi säätää.

Testijakso ajoittui syksyyn, joten valitettavasti en päässyt testaamaan kuinka hyvä ilmanvaihto rinkan ja selän välillä on. Osalla testijakson retkistä rinkassa oli vähemmän tavaraa ja tällöin sen sai näppärästi pienemmäksi kiristämällä sivuhihnoja ja jättämällä rinkan isomman hupun pois. Huomasin kuitenkin selkeästi sen, että rinkka ja sen ominaisuudet tulevat parhaiten esille, kun siinä on hieman enemmän painoa. Kevyenä tuntuu jopa oudolla tavalla siltä, että rinkka vain leijuu selässä. (osa ensivaikutelmakappaleen kuvista sopii myös tähän)

Pidempi päiväretki Arielin kanssa Noitatunturille

Tein viisi pidempää päiväretkeä, mutta suurimmat elämykset koin päiväretkellä Pyhä-Luoton kansallispuiston Noitatunturille.

Noitatunturi (540 m) on Pyhä-Luoston tunturijonon korkein huippu. Reitti oli rakkakivikon takia aika haastava ja tämän takia päätin olla ottamatta koiraani mukaan. Tältä saamelaisten vanhalta seitatunturilta avautuvat näkymät palkitsivat kuitenkin huipulle nousemisen vaivan. Noitatunturille nousin aivan ihanassa lokakuun aamupäivän auringossa ja alaspäin tulin tunturin varjoista puolta pitkin. Paluumatkan varrella ihailin sitten Suomen syvintä kurua, Isokurua sekä metsäsaamelaisten pyhiä paikkoja, Pyhänkasteenlampea ja Uhriharjua.

Lämpötila oli retkelle lähtiessä nollan tuntumassa, mutta tunturille nousu vaati kuitenkin hikipisaransa. Selkä ei kuitenkaan hionnut rinkan alta ja uskon, että tämä johtuu rinkan kantosysteemin hyvästä ilmanvaihdosta. Vaikka nousu tunturille jyrkässä rakkakivikossa oli paikoittaen hankalaa ja käsillä piti ottaa tukea ylemmistä kivistä, niin rinkka tuntui tasapainoiselta selässä eikä missään vaiheessa tullut sellaista tunnetta, että rinkka vie miestä…tai naista. Tunturilta laskeutuessa aurinko jäi tunturin taakse varjoon ja rakkakivikko oli paikoittain kuuran peitossa ja liukas. Horjauduksista ja liukastumisista huolimatta rinkka toimi aivan yhtä hyvin jyrkkää rinnettä alaspäin tullessa kuin ylöspäin kavutessakin. Lounastauolla rinkan pääosan avautuminen sivusta helpotti ruuanlaittovälineiden esiin ottamista. Rinkka ei tällä päiväretkellä ollut täynnä, mutta kompressiohihnat auttoivat rinkan kiristämisessä kompaktiksi.

Yhteenveto

Rakastuin Ospreyn Ariel 65 AG rinkkaan, ja rinkasta on vaikea löytää moitittavaa. Jos jotakin täytyy mainita, niin rinkassa on niin paljon erilaisia kiinnityssysteemejä tavaroille, että kaikkia en ole vielä ehtinyt tai edes osannut testata.

Plussat: Keveys, tilaratkaisut, säädettävyys käyttäjän mukaan, sadesuoja, ulkonäkö

Miinukset: Juomarakko rinkan sisäpuolella

Muuta: Koirani Kaikun mielestä lantiovyön sivutaskut ovat ihan mahtavat, sillä niistä ”putoilee” silloin tällöin kilteille koirille namipaloja.