Terveisiä Pohjois-Karjalasta!
Täällä on ollut viime viikkojen ajan reippaasti pakkasta ja hienoja ulkoilukelejä. Tykkylumen täyttämät puut, raikas ilma ja sininen taivas, kutsu luontoon on totisesti ollut vahva! Olen hiljattain käynyt lumikengillä tarpomassa Kolin ja Petkeljärven kansallispuistoissa ja muutamia hyviä neuvoja talviseen päiväretkeilyyn sainkin näistä kasattua.
Saavumme Kolin Rantatiellä sijaitsevalle Pirunkirkon parkkipaikalle. Parkkipaikka on aurattu, ja sen läheisyydestä alkaa Ennallistajan polku, noin 3,5 kilometrinen reitti, joka esittelee tapoja palauttaa ihmisen muokkaama luonto takaisin luonnontilaan. Reitin kulkee aluksi havumetsän läpi, pienemmän vaaran päälle ja siitä suuremman, Jauhovaaran laelle. Astuessamme polulle, huomaamme sen olevan täysin tallaamaton ja reittimerkkien olevan hautautuneena kinoksiin.
Päiväretkelle valmistautuminen kannattaa aloittaa kohteesta! Minne pääsen helposti? Jos menen autolla, onko parkkipaikka ja puistoon vievä tie aurattu auki? Millaisessa kunnossa ovat retkeilyreitit? Jos olet suunnittelemassa retkeä kansallispuistoihin, kannattaa ehdottomasti tsekata luontoon.fi -sivuston tiedot kansallispuistosta. Sieltä voit löytää ajankohtaisia ilmoituksia alueesta ja myös tietoa talviretkeilymahdollisuuksista. Jokaisella kansallispuistolla on myös oma Facebook-sivustonsa, jonka kautta voit olla yhteydessä ylläpitäjään ja varmistaa askarruttavat asiat.
Lumikengät jalassa alamme kuitenkin tallustamaan metsän siimekseen. Meillä on mukanamme alueen retkikartta ja tarvittaessa voisimme tarkistaa sijaintiamme myös puhelimen avulla. Lunta on paljon, ja se on todella kevyttä ja upottavaa. Matkan taittaminen on hidasta, mutta äärettömän hiljainen ja kaunis metsä pitää mielen virkeänä. Aamun pilvet ovat kaikonneet ja nyt aurinko on nousemassa lakipisteelleen siniselle taivaalle.
Minulla oli mukanani juuri saamani TSL:n Symbioz Access L -lumikengät. Retkeni sijoittuvat usein mäkiseen maastoon, joissa tämä joustavapohjainen ja kevyt malli on ihan omiaan. Siteet ovat helppo säätää: Kannasta säädetään kenkä jalan pituuteen sopivaksi, jonka jälkeen jalan voi kiristää lumikenkään kiinni. Siteet on onnistuttu tekemään niin, ettei ulkopuolelle jää repsottamaan ylimääräistä ”soljenpätkää”. Kannassa on myös rautakappale, jonka voi kääntää kantapään alle muuttaen jalan kulman ylämäkiin sopivaksi.
Lumikenkien valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin:
- Maksimikantavuuteen
- Painoon
- Käyttötarkoitukseen (mäkiseen maastoon vai tasaiselle)
Edetessämme tunnen, että on juuri sopivasti päällä. Pakkasta on noin -14 astetta, mutta umpihangessa kahlaaminen pitää jalkojen isot lihakset lämpimänä. Staattisempaa yläkroppaa suojaa useampi kerros vaatteita, ja toki vaellussauvoilla sohiminen myös lämpöä generoi. Pysähtelemme usein, otamme valokuvia ja juomme lämmintä vettä.
Vaatteet ja varusteet talviretkelle
Talvisilla päiväretkillä kannattaa huolehtia pukeutumisesta. Mukavasta reissusta saa tehtyä epämieluisan, jos vaatetta ei ole riittävästi. Varsinkin sormien ja varpaiden kanssa on hyvä pelata varman päälle. Itse olin varustautunut seuraavasti päiväretkellemme:
- Tatra GTX -vaelluskengät. Tiedän itse, että ne ovat tarpeeksi lämpimän sukan kanssa kelpo kengät aina melkein pariin kymmeneen pakkasasteeseen saakka. Talvivaelluskengätkin ovat tietysti hyvä vaihtoehto, jos suunnittelet tekeväsi useasti retkiä talvella.
- Smartwoolin PHD -sukat. Olemme kuitenkin jokainen yksilöitä ja nämä sukat saattavat monelle olla liian kylmät näihin pakkaslukemiin, joten suositus vaikkapa Smartwool Hike Medium Crew!
- Ala- ja yläkroppaa suojaa merinovillainen alusasu.
- Housuina Fjällrävenin Vidda Prot. Lahkeet on mahdollista kivasti kiristää, ja laittaa kiinni kengännauhoihin, niin ettei lumi pääse nilkasta sisään.
- Warmpeace Fram Pullover. Aivan älyttömän mukava ja lämpötehokas fleece. Ei ole koskaan ollut kylmä, kun tämän on laittanut päälle!
- Kevytuntuvatakki, jonka päällä Fjällrävenin Skogsö-vaellustakki.
- Päässä Vai-kon Timberjack Beanie. Tämä on niitä asusteita, joiden kanssa ei tarvi koskaan ressata. Laittaa tämän päähän ja kylmä ei tule.
- Hanskoina löytyi kahdet rukkaset
- Glissade Mitt Black Diamondilta, kävellessä
- Expedition Mitt Marmotilta, tauoilla ja aina kun valokuvaamisen takia meinasi sormet mennä liian kylmäksi.
- 30-litrainen päiväreppu, josta pitää löytyä ensiapulaukku!
Ensimmäisen vaaran päälle nousemme omia polkujamme, ja sen kyllä huomaa. Luomamme reitti on jyrkkä, ja joudumme mutkittelemaan tehdäksemme nousun mahdolliseksi. Oma reittimme sattuu kuitenkin osumaan Ennallistajan polulle vaaran päälle ja jatkamme sitä pitkin Jauhovaaralle. Sen huipulta avautuvat erämaiset maisemat Herajärvelle. Vielä ei ole Kolin seudulla ilmeisesti ollut tarpeeksi kovia tuulia lumia puista pudottamaan ja edessämme jatkuva metsä hohkaa valkoisena.
Laskeudumme vaaralta alas Pitkälammen pohjoispäätyyn. Kesällä reitti kulkee suon läpi pitkospuilla. Nyt edessämme on vain lumipeite. Luotamme sen kantoon ja kuljemme suon toiselle puolelle ongelmitta. Vielä viimeinen nousu Ylä-Murhille, jossa nauttisimme lounaan. Olemme kulkeneet vasta pari kilometriä, mutta hitaan etenemisen ja runsaiden valokuvaustaukojen takia, olemme saaneet käytettyä siihen aikaa parisen tuntia.
Ja millaisessa paikassa saammekaan viettää lounastaukomme! Ylä-Murhilla on ennallistettua perinnemaisemaa, ja vuokratupa vaeltajille. Vuokratuvan vieressä on pieni piharakennus, jonka ovi ei ole lukossa. Puhdistamme lumet pois oven edestä, ja nautimme lounaan sisätiloissa, kynttilän valossa.
Ruoan valmistus talviretkellä
Päiväretkeillessäni talvella, suosin tehokkuutta ruuan valmistuksessa.
- Mukana matkassani kulkee aina kaksi Hydroflaskin eristettyä juomapulloa, Wide Mouth 946 ml ja Standard Mouth 621 ml. Isompaan olen laittanut kiehuvaa vettä aamulla, ja pienempään lämmintä. Pienemmästä voi sitten pitkin matkaa juoda, ja pitää itsensä lämpimänä.
- Isommassa pullossa olevaa vettä käytämme retkiruokien valmistukseen. Se on kuumaa ja Primuksen Lite + -keitin saa sen nopeasti kiehautettua.
- Lite + -keitin on tarkoitettu nopeaan vedenkeittämiseen. Kaasukeittimen liekki lämmittää keittimen mukana tulleen ”kupin” vastuksia ja saa veden kiehumaan parissa minuutissa.
- Primuksen punainen Power Gas toimii mukavasti reilussa kymmenen asteen pakkasessa.
- Jos pystyn luottamaan retkiruokapussin suljinmekanismiin, laitan sen untuvakin sisään tuomaan lämpöä ruoan tekeytymisen ajaksi. Myös ruoka pysyy lämpimänä.
Vatsat täynnä, lähdemme kulkemaan vuokratuvalta alkavaa moottorikelkkauraa pitkin takaisin autollemme. Piipahdamme vielä illalla ihailemassa Ukko-Kolin huippua. Kansallismaisemamme on todella kaunis keskellä talvea. Ennen kotiin palaamistamme nautimme vielä kuumat kaakaot Kolin luontokeskuksessa.
Vielä pieni muistutus turvallisuudesta!
Seuraavana viikonloppuna ajoin lähikuntaan, Ilomantsiin. Siellä sijaitsee Suomen pienin kansallispuisto, Petkeljärvi. Olin käynyt siellä jo kerran aikaisemmin, viime syksynä. Petkeljärvellä on hieno ulkoilureitti, joka kulkee muutaman kilometrin pituista Korkeasärkkää pitkin aivan kansallispuiston rajalle, Lohisalmelle. Molemmilta puolilta särkkää avautuvat upeat järvimaisemat.
Ajaessani viimeisiä metsäteitä kohti Petraniemen parkkipaikkaa, huomaan, ettei muuta liikennettä ole laisinkaan. Sää on hieman plussan puolella, loskaista lunta sataa taivaan täydeltä ja tuuli on voimakas. Lähden polulle vain huomatakseni, että tämä ei ole oikea hetki käydä tätä polkua tallustamassa. Tuuli tiputtaa jatkuvasti painavaa lunta maahan ja ollessani hiljaa voin kuunnella kuinka ympärillä olevista puista katkeilee pieniä oksia jatkuvasti. Olen kertonut lähipiirilleni suunnitelmistani, mutta jos nyt jotain painavaa tippuisi puusta niskaani, kestäisi avun saapuminen hyvän tovin. Päätän nauttia lounaan järven rannassa, kuunnellen tuulta ja sen aiheuttamia ääniä metsässä. Syötyäni, kääntyisin takaisin parkkipaikalle. Vaikka en päässytkään toteuttamaan retkisuunnitelmiani, luonnon tarkkailu rauhoittaa mieleni ja ajelen hymyssä suin takaisin kotiin.
Lähtekää rohkeasti luontoon myös talvella! Kun retkeä hieman suunnittelee etukäteen, ottaa riittävästi lämmintä vaatetta ja muistaa juoda ja syödä tarpeeksi, on luonnossa ihan yhtä mukavaa kuin kesällä. Kroppa ja mieli kiittää, ja lähimetsienkin maisemat avautuvat aivan uudessa valossa!
– Kirjoittaja Otto on Itiksen myymälästämme.
