Joskus telttailu on hauskaa isommallakin porukalla, kuten tässä Tiibetissä!
Kevät on asuntokaupan aikaa ja nyt on monelle aika hankkia joko ensimmäinen teltta tai päivittää vanha uuteen ja kevyempään tai pitää saada lisää tilaa jos retkikavereita on siunaantunut lisää.
Telttoja on markkinoilla niin moneen junaan, että minkä sitä ottaisi millekin reissulle ja riittääkö retkeilijälle yksi teltta vai mihin noita kaikkia malleja tarvitaan? On yhtä kerrosta, kahta kerrosta (jossain varmaan jopa asuinkerroksia??), tunnelia, kupolia, hybridiä ja geodeettisia telttoja. Löytyy leiritelttaa sekä vaellustelttaa. On telttoja perheille, retkikunnille, yksinäisille ja pareille.
On kesään, talveen ja kolmelle vuodenajalle sekä ympärivuotisia telttoja. Erityisryhmille, kuten pyöräretkeilijöiden väliaikaisiin tarpeisiin löytyy erittäin keveitä yhden- ja kahden hengen telttoja, joiden säänkesto ei kuitenkaan vastaa vaellustelttojen suorituskykyä.
Kupoliteltta
Parhaiten yleisteltaksi suurimmalle osalle sopii tilava, mutta riittävän kevyt kupoliteltta.
Peruskupoli suomalaisessa metsässä. Helppo ja tilava.
Kupoliteltta on erittäin helppo pystyttää. Useimmiten vain kaksi kaarta, jotka risteävät kupolin huipulla, on yksinkertaista kiinnittää. Kaarirakenteisiin on lukuisia variaatioita, mutta yhtä kaikki; helppoa ja vaivatonta.
Kupoliteltan etuna on sen itsestään seisovuus, eli se ei tarvitse ulkoista tukipistettä pysyäkseen pystyssä. Näin se on helppo pystyttää myös pieneen tilaan kalliolle, tai puiden väliin. Kupolissa on tyypillisesti suuri kattokorkeus, jolloin teltassa on miellyttävää istua ja viettää aikaa vaikka sadetta pidellessä. Monissa kupoliteltoissa on myös kaksi sisään -/ uloskäyntiä, joka on luksusta kaverin kanssa retkeillessä. Antaa tilaa kokata, huoltaa tai muuten välpätä. Myöskin yölliset poistumiset teltasta onnistuvat herättämättä toista.
Tunneliteltta
Kupoliteltta kuitenkin painaa usein enemmän, kuin toinen hyvä vaellusmalli, eli tunneliteltta. Tunneliteltan valitsee yleensä avoimien maastojen vaeltaja, esimerkiksi tuntureille. Tunneli pitää oikein pystytettynä äärimmäisessä tuulessa paremmin muotonsa ja kestää myrskyjä. Tunnelista saadaan myös hyvin tilava lisäämällä yksi kaari lisää, jolloin eteistilan, eli absidin koko kasvaa huomattavasti. Silloin teltassa voi jopa valmistaa aterioita huonolla säällä (HUOM! Teltassa ruoanvalmistus muodostaa häkää ja on aina riskialtista. Varmista riittävä tuuletus ja paloturvallisuus!) ja tärkeimmät varusteet mahtuvat sisään myös talvella.
Tunturiin valitsen usein kevyen tunnelin painoa säästääkseni. Käyttömukavuudesta tunneliteltassa joutuu iso ihminen kuitenkin tinkimään reilusti. Sarek, Ruotsi, 2016.
Pitkien talvivaellusten aloittaminen tarkoittaa usein koko varustekaapin läpikäymistä. Harva varuste, joka toimii keväästä syksyyn, on kelvollinen enää avotunturissa talvella. Niin eteneminen, kuin leiriytyminenkin vaativat huomattavia lisähankintoja. Voisi ajatella, että hankkimalla yhden neljänvuodenajan teltan (tai makuupussin tms..) ratkaisee varusteongelmat koko vuodeksi, mutta harva jaksaa talvipussia tai -telttaa enää kevyellä kesäretkellä kantaa.
Talviteltta
Kompromissit ovat kuitenkin harkinnan arvoisia erityisesti arvokkaan teltan kohdalla. Jos aina retkeilee parin kanssa, kannattaa laskea josko omille talviretkille soveltuva teltta jaettuna molempien reppuun (esim. toiselle kankaat, toiselle kaaret ja kiilat) kuitenkin jäisi riittävän kevyeksi. Tällöin voisi pärjätä yhdellä teltalla hyvin pitkälle. Talviretkeily eteläisissä metsämaastoissa onnistuu hyvin myös hyvällä ympärivuotisella kupoliteltalla, mutta mitä erikoisemmiksi retket ja niiden vaativuus käyvät, sitä enemmän erikoistumista vaaditaan myös varusteilta niin suorituskyvyn, kuin turvallisuudenkin ylläpitämiseksi.
Kuvassa on muodoltaan hybridimallinen äärimmäisiin olosuhteisiin tehty teltta. Siinä keskiosassa on tukeva kupoli ja molempiin päihin tulee vielä lisäkaaret, joilla teltan sisätilat vastaavat vaativia talviolosuhteita kahdelle hengelle. Teltta on skandinaavinen ”kaksikerrosteltta”, kuten kaikki Partioaitan valikoimassakin olevat teltat tällä hetkellä ovat. Kuva Alaskasta vuodelta 2004.
Tässä näkyy hyvin yleensä korkealla puurajojen yläpuolella vuoristoissa keveytensä vuoksi suositun yksikerrosteltan rakenne. Teltassa on vain yksi vedenpitävä kangas, johon kaaret kiinnitetään. Kosteus harvoin muodostuu ongelmaksi vuoristoilman kuivuuden vuoksi. Silloin tällöin sisällä sataa hengitysilman kosteuden muodostamana lunta hiljakseen, mutta napakka pakkanen ja kuiva ilma pitävät huolen, ettei telttailija koe liikaa kosteutta. Teltta mahtuu hyvinkin niukkoihin leiripaikkoihin helpohkosti. Aconcagua, Argentiina 2008.
Geodeettisessa kupolissa voi olla myös kaksikerrosrakenne, mutta kaaret risteävät useammassa kuin yhdessä kohdin. Lisäkaarella saadaan taas lisää eteistilaa.
Leiriteltta
Leirielämästä voi hyvin tehdä luksusta isolla leiriteltalla, jota ei ole tarkoitus siirtää useaan päivään tai viikkoon. Leiri- ja perheteltat sopivat parhaiten karavaanareille tai kesäleireille. Onpa sellainen joskus näppärä lisärakennus myös mökin pihassa. Hankintahinnaltaan nämä teltat eivät ole kovia investointeja retkitelttoihin nähden. Hintahaarukka 200 – 500€.
Toisenlaista leiritelttaa edustaa tämä perusleiriteltta:
Kaarien määrästäkin osaa päätellä, ettei tätä viitsi ihan päivittäin pakata ja siirtää. Teltta sopii mainiosti messi- yhteys- tai tilannekeskusteltaksi retkikunnille. Budjettiretkille nämä eivät sen sijaan sovi kovin hyvin. Hintahaarukka 5000 – 6000€.
Tämä sotku se harmitti naapuria. Kuvassa edellä mainitun kaltainen perusleiriteltta lumisateen jälkeen. Leiristä on syytä pitää huolta varsinkin kun alkaa tuulla ja pyryttää.
Mutta telttailu on aina hauskaa kun teltta on valittu niin, että se vastaa tulevia olosuhteita. Lisää telttailusta voidaan jutella vaikka 365-klubin tapahtumissa tai Yrjönkadun Partioaitassa!
Keli kun keli. Ulkona. Perillä.
Teksti: Jere Pettersson
Kuvat: Jere Petterssonin ja Samuli Mansikan arkistot.
