On julmaa otsikoida juttu väitteellä, joka heti sulkee ¾ markkinoiden makuupussitarjonnasta pois. Väitteelle on varmasti saatava kiivaasti katetta tai palauteryöppy lyö tämän vanhan jääränkin polvilleen. Makuupussi on yksi tärkeimmistä retkeilyvälineistä. On oletettavaa, että harrastuksen kehittyessä päiväretkistä pidempiin, tulee yöpymiskamoillekin selkeä tarve. Kunnollisen makuualustan tärkeydestä olen kirjoittanut aikaisemmin, joten nyt keskitytään makuupussiin.
On kelejä ja retkiä, joissa pärjää viltillä tai lakanapussilla, mutta kyllä selkeästi yleisin välly yöpymiseen on makuupussi. Valikoima kaupoissa on valtava ja aika paljon myös käytettyjä pusseja on liikenteessä. Monille pussin valinta on silti iso mysteeri ja ehkä hieman pelottavakin asia. Hyvä pussi maksaa aika tavalla ja sellaisen harhaostos harmittaa valtavasti. Mistä siis apu valintaan? Missä makuupussiostos voi mennä totaalisen pieleen? Pohditaanpa sitä.
Nykyisin valtaosa valmistajista käyttää lämpöluokitukseen kehitettyä standardia, joka kertoo missä lämpötilassa pussissa nukkuminen on vielä mukavaa. Arvoja annetaan kaksi, joista toinen kuvaa miehelle ja toinen naiselle miellyttävää lepolämpötilaa. Asteikon extreme-arvo antaa osviittaa, miten alhaisissa lämpötiloissa makuupussissa voi vielä selvitä hengissä. Mukavaa se nukkuminen ei ole, mutta laboratoriossa määritellyn arvon perusteella vältytään kuitenkin hypotermialta.
Kaupoissa myyjät osaavat ohjata makuupussin ostamista, mutta ensisijaisen tärkeätä on ymmärtää omat tarpeet ja kehon toiminta. Osa meistä on viluisia ja kaipaamme enemmän eristävää kerrosta kuin toiset. Jotkut pärjäävät ohuella peitolla tai makuupussilla hyvin viileässäkin. Näissä kannattaa tehdä huomioita siitä, mitä yleensä eri keleillä pukee ylleen. Jos kesäiltana pitää kääriytyä fleecetakkiin, niin todennäköisesti makuupussinkin pitää olla astetta paria tukevampi.
Lämpimän mukavaan yöpymiseen vaikuttaa myös moni muu asia, kuten reissun rankkuus, matkan aikana tuleva stressi, ravinnonsaanti ja tietenkin se aiemmin mainittu makuualusta. Pussin hankkijan kannattaa myös uhrata useampi ajatus majoitteeseen ja matkakohteeseen. Jos ollaan tuulisella paikalla ja teltta ei tarjoa riittävää suojaa, on makuupussin oltava eristävämpi tai tuulenpitävällä kankaalla varustettu. Lämmitettävän autiotuvan lavitsalla pärjää hyvinkin ohuella makuupussilla. Tässäkin kannattaa varautua siihen, että aiottu majoitusmuoto ei toteudukaan. Jos vaikka kämppä on täysi ja joutuu etsimään leposijan taivasalta.
Harva hankkii itselleen makuupussin joka tilanteeseen, joten pussin valinta vaatii itselle sopivan kompromissin määrittelemisen. Aktiivisemmat harrastajat suosivat kahden pussin taktiikkaa, jossa toinen on hyvin pieni kesäpussi ja toinen niin sanottu kolmen vuodenajan käyttöön tarkoitettu. Ne käyvät monenlaiseen käyttöön erikseen, mutta talvireissulla ne voi laittaa sisäkkäin. Näin saadaan kohtuullisesti toimiva ja hyvin lämmin pakkaspussi. Kahden pussin käyttö sisäkkäin vaatii tosin laadukkaita pusseja, sillä huonot kankaat ja täytteet heikentävät hengittävyyttä. Kun kaksi liian tiivistä pussia laitetaan päällekkäin, ei kehosta haihtuva kosteus poistu kunnolla, vaan jää säkkiin. Pian kosteus syrjäyttää eristävän ilman ja nukkujan keho viilenee.
Useasti makuupussin hankintaan, kuten monen muunkin retkeilyvälineen, vaikuttaa paino ja pakkauskoko. Tässä kohtaa moni meneekin vipuun ja nostaa ne argumentteina tarvittavan lämpöeristyksen ohi. Keveyttä ja pienen paketin saa kyllä laadukkaaseen ja lämpimäänkin makuupussiin, mutta se valitettavasti näkyy myös hinnassa.
Makuupussien täytteissä on hyvin paljon eroa ja juuri täytteet näyttelevät isoa osaa pussin keveydestä, eristävyydestä (lämpimyydestä) sekä hinnasta. Keinokuitutäyte on yleensä ontelokuitua, joissa ilmakanavien määrä ja materiaalin kestävyys ratkaisee sen toimivuuden. Käytännössä voidaan kai yleistää, että halvassa pussissa täytteen ikä on ongelmakohta. Vaikka se sitoisikin ilmaa, niin heikkolaatuinen täyte katkeilee ja menee kasaan. On toki paljon hyviä ja laadukkaita keinokuitutäytteitä, mutta henkilökohtaisen kokemuksen perusteella väitän, ettei untuvan erinomaisuutta ole vieläkään voitu keinotekoisesti korvata.
Untuvan erinomaisuuden ymmärtää vasta kun se puuttuu
Jos olet istunut lämpimässä junassa paksu parkatakki päällä, niin varmasti on täytynyt vetoketjua raottaa, kun hiki puskee iholta. Sen sijaan hyvin paksu untuvatakki päällä samaa hiostavaa tunnetta ei tule lainkaan. Kun vähän paremmassa hotellissa tunnet nukkuvasi erinomaisesti ja leijailevasi pilvissä, on yksi todennäköinen syy untuvapeitot ja -tyynyt. Halvan hostellin kehnoa yötä ja hiostavaa sänkyä väittäisin vuoratun keinokuitutäytteisillä vuodevaatteilla. Tiedäthän sen tunteen, kun iltayöstä on hiki ja heität peittoa pois, mutta kun aamuyöllä viileän hiipiessä iholle ei peittokaan lämmitä, vaan ennemminkin ahdistaa.
Untuva on niin erinomainen luonnontuote, ettei sitä ei ole täydellisesti vieläkään pystytty keinokuiduilla korvaamaan. Keveyteensä nähden sen kyky sitoa ilmaa on ylittämätön. Usein kuulee väitettävän, että keinokuitupussi on kosteassa parempi, mutta sekään ei käytännössä pidä paikkaansa. Ainoastaan kun untuvapussi kastuu läpimäräksi, sen kuivuminen kestää keinokuituista selkeästi kauemmin. Suomen johtava untuvatuotteiden valmistaja Joutsen Finland muistuttaa, että ”Untuva ei vettä säikähdä, onhan se peräisin vesilinnusta.”
Untuvan käsittelyä Joutsenen tehtaalla.
Toinen harha, mistä untuvaa yritetään moittia on allergia. Puhtaasta ja laadukkaasta untuvasta on linnun iholta tuleva hilse ja pöly pesty pois. Sitkeästi istuva legenda allergiasta juontaa varmaankin juurensa vanhoista höyhentyynyistä, joissa epäpuhtauksia saattoi olla kulkeutunut sulan ruodon mukana täytteeseen. Yleisin syy allergiareaktioihin nykyään on kankaissa käytetty väriaine. Kun sekin on allergiatestattu, niin untuvatuote on varmasti hyvin käyttäjäystävällinen. Esimerkiksi Joutsen Finland toimittaa makuupusseja keskoskaappeihin. Niissä ei ole varaa pelata allergiaepäilyillä. Itseasiassa voidaan jopa pohtia, että vetävätkö keinokuitupussit puoleensa epäpuhtauksia ja allergeeneja, koska ne valmistetaan muovista, joka liikkuessaan tuottaa staattista sähköä. No näistäkin on käytännössä häviävän vähän ongelmia, kunhan hoitaa ja huoltaa pussiaan hyvin.
Nykyisin keskustelua aiheuttaa untuvatäytteen eettisyys. Eläviltä linnuilta nypityn untuvan käyttö on jyrkästi tuomittavaa. Laadukkaiden valmistajien käyttämä untuva on elintarviketuotannon sivutuote, jolloin se on eettisesti kestävä materiaali. Lue lisää Partioaitan kestävästä kehityksestä ja untuvasta. Untuvan laatu vaihtelee ja heikommassa seoksessa on mukana untuvaista höyhentä. Untuvan käsittelyssä niitä erotellaan ja lähes 100 prosenttinen untuva on hienointa, mutta myös kalleinta. Se eristää parhaiten ja on erittäin kevyttä. Untuvan ilmavuutta mitataan nykyään fill power -arvolla. Aikaisemmin makuupussienkin untuvaa määriteltiin seossuhteella, eli vaikka 90/10, jossa täysuntuvan seassa oli 10% untuvaista höyhentä. Samaa merkintää käytetään edelleen untuvapeitteissä ja -tyynyissä.
Harppaus lumppupussista puoliuntuvaan tuntui upealta
Kun olin lapsi, meillä oli mökillä kaksi makuupussia. Niissä, niin kutsutuissa lumppupusseissa oli puuvillakankaiden välissä epämääräistä kangastäytettä, vähän kun vanhoissa täkeissä. Tykkäsin nukkua mieluummin makuupussissa, koska se oli jotenkin jännempää, varsinkin mökin vintillä. Pussit olivat isoja ja raskaita, mutta raahasin sellaista mukana ensimmäisillä retkilläni. Makuupussi oli kuitenkin jotain aivan muuta kuin filtti. Edes erään talven jälkeen hiiren nakertamat reiät eivät makuupussini käyttöä vähentäneet.
Meillä ei tuolloin juuri ollut varaa edistyksellisiin retkeilyvälineisiin, vaan käytin kaikenlaista vanhaa ja sopivaa, mitä sattui löytymään. Näinhän moni muukin tuolloin teki ja hyvin pärjättiin. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että saadessani ensimmäisen ihan oikean makuupussin olin hyvin onnellinen nuori retkeilijä.
Se oli Joutsen Kaira ja sain sen syntymäpäivälahjaksi. Kaira oli puuvillakankainen ja sen täytteenä oli niin kutsutta puoliuntuvaa. Ei haitannut, että Kaira oli Suomen Höyhenen makuupussimalliston edullisin pussi. Se oli silti oikea retkeilijöiden käyttämä makuupussi. Kaira-makuupussissa yövyin leirit, partioretket ja mökkireissut. Pakkauspussia harsittiin muutamaan kertaan, mutta pussi palveli moitteettomasti vuosia, vaikka reissussa rähjääntyikin. Säästin rahaa, jotta sain vietyä Kairan pesulaan puhdistettavaksi. Sen jälkeen se oli taas kuin uusi.
Hämmästyin valtavasti, kun nyt sain Joutsen Finlandin arkistoista Joutsen Kairan tiedot. Sehän oli silloin luokiteltu -5 –pakkasasteeseen, eikä siis ollut nykymittapuun mukaan kuin nippa nappa kolmen vuodenajan makuupussi. Kyllä sillä aika kovat pakkaset silti mentiin. Vaikka puuvillakangas imi kosteutta ja Kaira oli aika möhkäle, niin luotettava reissukaveri se oli.
Myöhemmin omalla rahalla hankittu Tena 80 oli armeijan suosima keinokuitupussi ja sen ajan henkeen tosikäyttäjien makuupussi. Siinä oli kipinäsuoja jalkopäässä ja eristävyyttä pitkälle pakkaseen. Iso oli senkin pakkauskoko, mutta hieno tuote muuten. Käyttökertoja kertyi sillekin valtavasti, mutta lopulta se tuntui syksykeleissäkin viileältä. Pitkään mietin ja kokeilin sitä eri keleissä, mutta sen lämpö oli jotenkin hävinnyt. Syykin selvisi, kun makuupussitehtaalla se avattiin ja todettiin keinokuitutäytteen katkeilleen ja menneen kasaan.
Lapinkoira Elli nukkuu Tena 80:sen lämmössä.
Sen jälkeen vaihdoin takaisin untuvaan, enkä ole takaisin vaihtanut. Totta kai olen käyttänyt ja testannut paljon erilaisia pusseja vuosien varrella. Retkeilytoimittajana erilaisia makuupusseja tuli ja meni, mutta omat makuupussini olivat Joutsen Lappi, Joutsen Iso-Lappi ja Joutsen EXT 1300 sekä Joutsen Finlandin Partioaitalle tekemä erikoispussi, jonka kehittelyssä olin itsekin mukana. Siinä oli pikkupakkasasteeseen asti eristävyyttä ja vedenpitävä Pertex-nailon alapuolella ja hengittävämpi Pertex yläpuolella. Painoa oli käsittämättömän vähän, eikä pakkauskokokaan juuri maitotölkkiä suurempi.
Valitettavasti Joutsen Finland lopetti makuupussien valmistamisen vuonna 2007. Ostin vielä viimeisestä tuontatoerästä pari erilaista mallia, jotka ovat edelleen priimakuntoisina käytössäni. Joutsen Finland juhli viime vuonna 80-vuotista taivaltaan ja tekee edelleen käsittämättömän hienoja untuvatuotteita, kuten takkeja, peittoja ja tyynyjä. Makuupussien valmistusta ei monien tahojen pyynnöstä huolimatta ole käynnistetty uudestaan, mutta pidetään peukkuja. Olisihan se hienoa, jos nyt juhlavuoden kunniaksi julkaistun retrotakki Eskimon tapaan saisimme joskus vielä makuupussinkin.
Hyvistä untuvapusseista haaveilevan ei kuitenkaan tarvitse vaipua synkkyyteen, sillä merkkejä ja malleja on paljon tarjolla. Tämänhetkinen suosikkupussini talveen on Fjällräven Polar -30. Sen extreme-arvoksi luvataan -54 *C ja makuupussin hupussa on untuvatakeista tuttu karvareunus. Polar-pussissa on kaksi vetoketjua, joten tarvittaessa kädet saa molemmin puolin esille. Hieno tuote.
Huoltamalla lisäät makuupussin elinkaarta reippaasti
On makuupussi sitten ihan mikä tahansa, on sen pitkäaikaisen käytön ehdoton edellytys oikeanlainen säilytys ja huolto. Makuupussi myydään usein pakkauspussissaan, mutta varsinkin untuvapussi kannattaa säilyttää löysästi rullattuna suuressa ja ilmavassa kangaspussissa.
Kun pussia pakkaa, kannattaa se sulloa pakkauspussiinsa. Silloin se menee aina eri tavalla, eikä täyte esimerkiksi taivu joka kerta samaan suuntaan, kuten rullattaessa tapahtuu. Leiripaikalle saavuttaessa, teltta pystytetään yleensä aika alkuvaiheessa. Makuupussikin on hyvä avata makuualustan päälle, jotta varsinkin untuvatäyte ehtii kuohkeentua ennen nukkumaanmenoa.
Ihmisestä haihtuu hikeä ja kankaisiin sekä täytteeseen kulkeutuneet epäpuhtaudet heikentävät makuupussin lämpöarvoja. Erittäin suositeltava tuote makuupussin käyttäjälle on lakanapussi. Niitä on erilaisia ja eri materiaaleista valmistettuja, mutta sellainen suojaa pussia todella hyvin. Lakanapussin peseminen on huomattavasti mukavampaa, kun koko makuupussin pyykkäys. Jotkut lakanapussien valmistajat antavat niille myös lämpöluokituksia, eli vaikka egyptinpuuvillainen muumiomallinen lakanapussi lisää eristävyyttä 5 astetta. Tavallaan kyllä, muodostaahan se kuitenkin uuden ilmaa sitovan kerroksen, mutta välillä keskustelupalstoilla esiintyvät laskelmat kauhistuttavat, kun ihmiset ynnäävät makuupussin lämpöarvolukuun lakanapussin luvun ja olettavat lopputuloksen merkitsevän faktalukua miellyttävän yön lämpötilasta.
Kun nukutaan tulilla, taivasalla tai muuten likaisissa olosuhteissa, niin makuupussin päälle voi laittaa suojan. Bivy-pussi estää pussia likaantumasta ja vähentää ulkopuolelta tulevaa kosteushaittaa. Hyvät bivy-pussit ovat hengittävää materiaalia, joten ne päästävät osan sisäpuolelle kertyvästä kosteudesta ulos. Varsinkin talvella kannattaa olla varovainen, sillä jos kosteus ei pääse kunnolla pois, niin makuupussissa tulee todella kylmä. Jo parin yön kosteuskertymä makuupussissa voi olla pakkaskelillä hengenvaarallinen.
Vaikka kuinka suojaisi, niin makuupussia täytyy joskus pestä. Jokaisesta pitäisi löytyä painetut pesuohjeet, joita noudattamalla homma onnistuu. Yleisohjeena voi makuupussille pitää väljää pesua isossa pesukoneessa ja noin 40 asteen hienopesuohjelmaa. Untuvatuotteille neuvotaan käyttämään nestemäistä pesuainetta ja 1/3 normaalista pesuainemäärästä. Rumpukuivaus on hyvä, jolloin täyte liikkuu, eikä jää paakkuihin. Vanhaa konstia, laittaa tennispallo kuivausrumpuun hakkaamaan tuotteesta paakut pois, ei suositella varsinkaan hyvälaatuisen täytteen kanssa. Tennispallosta voi irrota väriä ja epäpuhtauksia, jotka pilaavat juuri pestyn raikkaan ja puhtaan makuupussin.
(Erityiskiitos Iso-E:lle eli Joutsen Finlandin Juhosen Erkille, joka aikoinaan jaksoi asioista kiinnostunutta retkeilyvälinemyyjää, ja sittemmin kriittistä retkeilytoimittajaa, neuvoa ja opastaa.)
Katso myös video, jossa Joppe antaa muutaman kätevän vinkin makuupussin talvikäyttöön:
Teksti ja video: Joppe Ranta
Kuvat: Joppe Ranta, Joppe Rannan arkisto ja Joutsen Finland
