Tervetuloa lukemaan artikkeliani varautumisesta seikkailuille. Tässä artikkelissa kerron vinkkejä retkikertomuksen muodossa, miten mielestäni on hyvä varautua poikkeaviin tai ei toivottuihin tilanteisiin retkeillessä tai ulkona muuten liikkumiseen. Artikkelin pääaiheena on yksinkertaisen turvallisuussuunnitelman tekeminen.
Oppia vastoinkäymisistä – Keroharjun huuto (noin 75 km)
Kesällä 2022 olimme suunnitelleet vaelluksen Oulangan kansallispuiston alueelle. Tarkoituksena oli toteuttaa vaellus, jossa saisi nauttia hiljaisesta luonnosta, mutta kuitenkin nähdä Karhunkierroksen upeita maisemia loppupuoliskolla.
Matkalle sattui vastoinkäymisiä, joihin olimme kuitenkin varautuneita. Vaellus päättyi alkuperäisen suunnitelman keskeytykseen, mutta olimme silti iloisia kokemuksesta.
Retken ensimmäinen päivä oli kuuma ja matkaa oli 27 kilometriä. Matkanteko oli raskasta.
Päästyämme päivän taipaleen jälkeen Kerojärven autiotuvalle nautimme sen rauhallisuudesta, viileästä järvivedestä ja tuvan tunnelmasta. Molemmat väsyneinä päivän suorituksesta.
Seuraavana aamuna herättyämme, puolisoni vointi oli huono. Vaelluksen ensimmäisen päivän vaikeat olosuhteet olivat aiheuttaneet hänelle migreenin ja nestevajeen. Mikään ei pysynyt sisällä ja sivusta katsojana minusta tuntui pahalta nähdä kärsimys. Kärsimystä lisäsi se, että pahoinvointi sattui juuri kauan odotetulle seikkailulle.
Pahasta olosta huolimatta nestettä ja ravintoa oli saatava, jottei tilanne pahene – jos kyseessä olisi vatsatauti, siitä voi nopeasti seurata vaarallinenkin nestevaje. Nestevajeen torjumiseen olimme varautuneet suolalla, sokerilla ja eväillä, jotka ovat ”miellyttäviä” syödä. Etenkin nesteytysjuomasekoite (suolaa ja sokeria), ei ole kovin herkullista, mutta toimii ensiapuna.
Tilanteeseen olimme tietysti varautuneet jo ennakkoon oman turvallisuussuunnitelman kysymyksillä ja vastauksilla, mitä jos tulee vatsatauti? tai mitä jos tulee migreeni? sekä mitä jos pitää keskeyttää ja evakuoida?
Päätimme keskeyttää seikkailumme ja palata takaisin Hautajärvelle. Matkaa olisi vajaa 30 kilometriä, joten sitä ei voisi toteuttaa nopeasti. Tai edes yhdessä päivässä. Varsinkaan toipilaana.
Päivän loppupuolella puolisoni sai jo ruokaa sisään ja palasi elävien kirjoihin, joten päätimme edetä rauhassa Kerojärven autiotuvalta Elijoen laavulle noin viiden kilometrin matkan. Siellä olisi tarkoitus levätä ja nauttia paikallaan olosta, mikäli mahdollista. Elijoella tilanne ja matkanteko arvioidaan uudestaan.
Päästyämme Elijoen laavulle puolisoni olo oli huomattavasti parempi ja nautimme iltapalan upeissa maisemissa ja päätimme, että seuraavana päivänä jatkamme Keroharjun kuiskauksen Niitselysjoen ylitysveneelle. Tarvittaessa Niitselysjoen ylityksen jälkeen minä jatkaisin Hautajärvelle yksin hakemaan auton, mikäli puolisoni toimintakyky on edelleen huono. Muutoin jatkaisimme hitaasti Hautajärvelle, jonne matkaa Elijoelta on noin 20 kilometriä.
Hyvin nukutun yön jälkeen pakkasimme rauhassa majoituksemme ja nautimme viileästä jokivedestä.
Aloitimme matkanteon noin puolen päivän aikaan ja rauhallisella tahdilla 10 tuntia myöhemmin olimme Hautajärvellä turvallisesti ja hyvinvoivina. Onnellisen siitä, että selätimme vastoinkäymiset ja teimme päätöksen keskeyttää seikkailun. Samalla opimme paljon uutta.
Retken tai seikkailun turvallisuussuunnitelma
Vaellusta, retkeä tai matkaa suunnitellessa olen oppinut yhdistämään työssä ja opinnoissa tekemääni riskienkartoitusta ja niihin varautumista pelkistettynä.
Turvallisuussuunnitelman sisältö on helppo ja se koostuu seuraavista tiedoista:
- Ajankohta, kohde, reitin nimi
- Omat/osallistujien tiedot ja terveystiedot (lääkkeet, allergiat, sairaudet, jne.)
- ICE-tiedot yhteystiedot ja yhteyshenkilö, tärkeät terveystiedot
- Lähin sairaala ja viranomainen (osoitteet ja yhteystiedot)
- Reittikuvaus (olosuhteet, reittipisteet, majoitus, evakuointipisteet, vaaralliset kohdat, erilliset huomiot). Reittikuvaus, aikataulu sekä OK-ilmoitukset on hyvä ilmoittaa ICE-henkilölle. On hyvä myös sopia, miten toimitaan, jos ei OK-ilmoitusta kuulu.
- Evakuointipaikat (omatoimiselle ja pelastusviranomaiselle sopivat paikat)
- Riskit, niiden minimoiminen ja mitä jos tapahtuu -miten toimitaan ja minimoidaan riskit (todennäköisimmästä – epätodennäköisimpään)
Retken, matkan tai seikkailun turvallisuussuunnitelma voi pienemmille retkille arkisiin toimii muodostua ihan perustoimintamenetelmäksi muistiin, koska suurin osa asioista kulkee muistissa ja on helppo toteuttaa. Kuitenkin suosittelen, että mukanasi niin urheilutapahtumasta päiväretkeen, kuin hurjaan seikkailuun taskustasi löytyisi ainakin hätätilannetiedot (ICE).
Tärkeintä on kuitenkin tietää, minne menee, mitkä ovat riskit, varautua riskeihin ja minimoida niiden vahingot ja turvata toiminnan – eli retken/toiminnan jatkumo tai tilanteeseen vaikuttaminen, niin että vahinko olisi mahdollisimman pieni. Puhumattakaan siitä, että mahdollinen vahinkojen korjaaminen on helpompaa ja toipuminen nopeampaa, kun tilanteeseen on varauduttu.
Minusta retken turvallisuussuunnitelma on hyvä olla kirjallisena itsellä mukana ja se on käyty läpi ennen retkeä – vaikka se tuntuisi turhalta. Stressitilanteessa on hyvä olla muistilista, jotta tilanteessa toimiminen on helpompaa.
Myös ammattilaiset käyttävät muistilistoja, jotta kokonaiskuormitusta voidaan hallita ja virheiden määrää voidaan pienentää.
Huomiothan, että tämä artikkelin sisältö perustuu empiiriseen kokemukseen sekä osaamiseen, joka on hankittu itse kokemalla, kouluttamalla tai koulutuksissa. Artikkelin sisältö on tarkoitettu yksityishenkilöiden käyttöön, ja tässä ilmenevät vinkit ovat vain ehdotelma, miten tehdä riskienhallintaa retkeillessä.
- Lisää aiheesta: Turvallisen retken suunnittelu.
P.S. Pari vuorokautta tämän seikkailun jälkeen päätimme ottaa revanssin ja toteutimme toisen haaveen, kävellä karhunkierros. Se oli myös huikea reissu, jonka varrella törmättiin upeisiin henkilöihin!
Olen Atte Uudeltamaalta. 365-klubin jäsen. Olen harrastanut liikuntaa ja ulkoilua monessa eri muodossa pyöräilystä polkujuoksuun ja kalastuksesta lähivesistöjen kunnostamiseen talkootyöllä. Tällä hetkellä vietän lähes kaiken vapaa-aikani jollain tavalla ulkoilun parissa. Oli se sitten kalastusta, lähiretkeilyä tai luonnon tarkkailua. Liikun jalan sekä polkupyörällä. Mieluiten jalan aarnimetsässä.
365 Klubi – 1 % ympäristölle
Partioaitan 365-klubilaisena jokainen ostoksesi kerryttää 1 % Ympäristöbonusta. 365-klubin jäsenenä saat vaihtuvia kuukausitarjouksia ja lukuisia muita etuja. Tutustu klubietuihin!
Kirjoittajaksi Partioaitan blogiin?
Lähetä oma juttusi Partioaitan blogiin – palkitsemme julkaistut kirjoitukset. Ole yhteydessä jussi.verkkonen@partioaitta.fi
