Villapaita oli aikoinaan seiloreilla ja kalastajilla lähes virkapukuna. Tuuli paukutteli purjeita ja kannella pärskeet kastelivat trooleja kelaavat merimiehet. Toki paksuja sadepukujakin oli, mutta partainen merenkulkija ruorin takana, villapaitaan pukeutuneena, ei ole pelkkää elokuvien tuotetta. Merikarhut luottivat villatamineisiin, jotka kastuttuaankin olivat lämpimiä.
Luonnonkuituna villa sitoo uskomattoman paljon ilmaa ja siksi se tuntuu lämpimältä. Vesi harvoin tunkeutuu niin syvälle villakuituun, että se syrjäyttäisi kaiken ilman. Siksi villavaatteet tuntuvatkin lämpimiltä märkinäkin. Villa on myös rasvaista, joten senkin takia se sietää kosteutta hyvin paljon. Villavaatteita ei suositella pesemään kovinkaan usein, koska hellävarainenkin pesu vie vähän kuidun luonnollista rasvaa. Käytön jälkeen villavaatteet kannattaakin ripustaa tuulettumaan. Jos villapaita tarvitsee pesua, kannattaa se tehdä villan pesuaineella.
Kautta aikain on villa kuulunut suomalaisen ulkona liikkuvan ihmisen suosikkimateriaaleihin. Joitain vuosia sitten keinokuitu jopa uhkasi hienon perinteisen materiaalin asemaa, kun tekniset kuidut yleistyivät retkeilyalusvaatteissa ja mikrokuitutäytteiset pusakat sekä fleecetakit korvasivat villapaidan. Villa piti pintansa ja tuotteet hakivat uusia muotoja. Merinovillan tulo mullisti markkinat ja kauppojen tarjonta meni täysin uusiksi.
Merinovilla on ohutta kuitua ja siitä tehdään nykyään alusvaatteet, välivaatteet, sukat, sormikkaat, pipot ja paljon paljon muuta. Merinon suosiosta tuli nauttimaan monenlaisia tuotteita ja valmistajia. Hintaskaala laajeni ja monille kuluttajille pelkkä merinosana oli ostopäätökseen johtava impulssi. Merino on luonnonkuitua, eikä sen kulutuskestävyys ole keinokuitujen luokkaa, mutta muita ominaisuuksia ei teollisesti pystytä tekemään. Vaatteissa 100-prosenttista merinokoostumusta pidetään usein parhaana, vaikka monissa suurelle kulutuksille alttiissa paikoissa olisikin parempi, että kankaassa olisi vahvistuksena keinokuitua. Esimerkiksi sukat ovat asuste, jossa sekoitemateriaalista on suuri hyöty istuvuuden, kosteudenpoiston ja kestävyyden suhteen.
Myös merinokuidun paksuus vaikuttaa kestävyyteen ja vaatteen toimivuuteen. Joissain vaatteissa käytetään eri kohdissa kehoa merinosta erilaista koostumusta ja kuidun paksuutta. Tylsä yleistys on, että halvalla ei saa hyvää, ei villaakaan. Kuidun laatu, eettisyys ja monet muut tekijät vaikuttavat lopputulokseen. Ostopäätöstä tehtäessä kannattaa aina kiinnittää huomiota vaatteen koostumukseen ja materiaalien keskinäiseen suhteeseen. Käyttäjän olisi hyvä myös ymmärtää erilaisten kuitujen ominaisuuksia ja erottaa, mikä kuuluu asiaan ja mitä voi odottaa. Kallis ja laadukas merinokuitu kestää selkeästi heikkolaatuista paremmin, mutta ei esimerkiksi millään pääse polyesterikuidun kestävyyteen. Ostaja voi myös tehdä eettisiä valintoja ja satsata villavaatteisiin, joissa materiaalin alkuperä tiedetään ja se on asianmukaisesti tuotettu.
Villa on syksyn materiaali
Vaikka merinoa pidetään kesäkelissäkin miellyttävänä, on villavaatteiden sesonki viileät vuodenajat. Syksyn tullen pehmeä villa tuntuu iholta miellyttävältä ja se lämmittää kehoa mukavasti. Villa on oleellinen osa kerrospukeutumista ja sitä voidaan käyttää lähes jokaisessa kerroksessa. Tuulenpitävään kerrokseen villavaate ei sovellu, ellei siitä ole muokattu sarkaa. Sarka on vahvaa materiaalia, jossa on villan parhaat puolet, mutta se on muokkauksella saatu tukevaksi ja tiiviiksi. Ja onpahan huopahattukin villaa, joten sellainen toimii ulkokerroksessa päähineenä.
Keli ja säätilan vaihteleminen kannattaa ottaa huomioon, kun pukeudutaan. Minä käytän hyvin usein kahta ohutta merinovillaista aluspaitaa päällekkäin, mutta vain yksiä pitkälahkeisia alushousuja. Viileä hiipii ihmiseen yleensä yläkehosta tai ääreiskohdista, eikä jaloista. Kahden aluspaidan päälle voi laittaa vielä kerroksen, mutta syyskeleissä pidän niiden päällä tavallista paitaa tai suoraan takkia. Villapaita on vielä repussa, joten niitä vaihtelemalla pärjään päivän. Aamulla on kuitenkin viileä ja päivällä auringossa voi olla kovinkin lämmin, joten vaatteiden vaihtelusta on hyötynsä.
Villaiseen pipoon kannattaa vaihtaa syksykeleillä. Niitäkin löytyy eri paksuisia, joten makuupussissa käytän ohuempaa ja valveilla ollessa paksumpaa. Käsineissäkin voi olla villavuori. Erillinen tumppu tai sormikas voi olla merinoa tai paksumpaa villakudosta. Niitä on saatavissa irtonaisinakin, joten vanhaan ulkohanskaan voi tehdä lisäeristeen irtosormikkaasta.
Sukkia jo vähän sivuttiinkin, mutta moni pitää syksyn merkkinä, kun saa laittaa paksut villasukat jalkaansa. Viileällä lattialla niiden syleilevä lämpö leviää koko kehoon. Ulkokäytössä voi jalkoihinkin laittaa parin kerroksen verran villaa, kunhan vain kengässä tai saappaassa on niille riittävästi tilaa.
Nukkumaan mennessään villan ystävä käpristyy ensin merinovillaiseen makuupussilakanaan ja ottaa syliinsä kuumalla vedellä täytetyn juomapullon. Paksuun villasukkaan laitettu pullo ei polta käsiä ja kehoa, mutta toimii pahuksen hyvänä patterina.
Katso videolta Jopen vinkit pukeutumiseen nuotiolle ja talvella ulkona yöpymiseen.
