Talviolosuhteet ja kylmässä ilmanalassa ruuanlaitto ei oikeastaan ole sen kummallisempaa, kuin kesälläkään. Tietenkin keli asettaa haasteensa, mutta pienellä ajattelulla, huolellisella valmistelulla ja muutamalla pienellä käytännön niksillä homma luistaa.
Ruokatarvikkeet on järkevä valita kelin mukaan. Pakkasessa kannattaa suosia pakasteita, koska ne kestävät valmistukseen saakka pilaantumatta. Kunhan niitä ei nostele välillä lämpimään telttaan tai tulen lähelle. Ahkioon pakattuna ne selviävät pitkään.
Muut ruoka-aineet eivät saa olla nestepitoisia. Kun ne jäätyvät, voi koostumuskin muuttua. Siksi monet suosivatkin talviretkillä kuivamuonia. Yleensäkin kannattaa varoa jäätymistä, sillä yöksi hankeen unohtunut täysi juomapullo saattaa jäätyä rikki aamuun mennessä.
Kuivatuotteet kuten nuudelit ovat käteviä talvella.
Retkien kesto sanelee myös ruoka-aineiden valinnan, sillä lähiretkelle voi kuljettaa arempaa tavaraa, kuin viikon hiihtovaellukselle. Valmiit kuivaruokapussit tai itse kuivatut ainekset eivät paina, eivätkä jäädy käyttökelvottomiksi.
Ruokien pakkaaminen on tärkeätä. Pusseissa ja rasioissa ne kulkevat siististi ja ovat helposti otettavissa käyttöön. Pakattuina ruokatarvikkeita on myös kätevä asetella ja käsitellä esimerkiksi lumihangella tai teltassa.
Lue myös:
Suojaa hyvin tuulelta
Viima on tulen pahin vihollinen. Tuuli vie keittimestä tehot ja se myös lisää pakkasen purevuutta, joka korostuu paljain käsin puuhastellessa. Keittopaikka kannattaakin aina laittaa kunnolla suojaan. Lumeen voi kaivaa kuopan keittimelle tai yrittää etsiä tyyni paikka kivien välistä. Suojaisa paikka kannattaa rakentaa, jos mahdollista, vaikka käyttäisi keittimen ympärillä tuulisuojaa.
Käytä tuulisuojaa ja jäykkää alustaa keittimen kanssa.
Suojaa keittimet altapäin ettei ne vajoa lämmitettäessä hangen sisään.
Laita keitin suojaan tuulelta vaikka lumivallin taakse.
Talvella teltan absidi on houkutteleva paikka keittelemiseen, mutta sitä kannattaa välttää viimeiseen saakka. Silloin on ymmärrettävä täysin mitä on tekemässä ja oltava erityisen huolellinen ja varovainen.
Lue myös: Teltan etutila eli absidi – hyödyt ja haitat
Tunneliteltassa absidin pohjalle kaivetaan yleensä monttu, jonka ulkoreunalle rakennellaan keittovehkeet. Kokkaaja istuskelee makuutilan ovella. Silloin ei olla keittimen yllä, vaan päästään operoimaan sivusta.
Isoin vaara teltassa on keittimen kaatuminen ja nestemäisen kaasun pääseminen valloilleen. Kaatuessaan keitin saattaa syöstä metrisen lieskan. Vaikka keittäjä selviäisi vammoitta, voi sen seurauksena palaa koko teltta ja tavarat.
Keittimen alle onkin syytä varata tasaisen alusta, vanerilevy tai vastaava. Retkikunnat käyttävät erityisiä keitinlaatikoita, joissa keittimet on kiinteinä ja laatikko kerää kaiken tippuvan veden, ruuan ja polttoaineen.
Katso tutkimusmatkailija Pata Degermanin vinkit keittimen valintaan ja keitinlaatikon tekemiseen. Katso video Youtubessa »
Telttaan mennään usein keliä suojaan, kun keittäminen ei ulkona onnistu. Jottei viima pääse telttaa, suljetaan helposti tuuletusaukot kokonaan. Se on erittäin vaarallista, sillä keittimen liekki voi polttaa asumuksesta kaiken hapen ja epäpuhtaasti palaessaan tuli muodostaa hiilimonoksidia eli häkää.
Se on hiipivä kuolema, jonka tulemisen voi huomata uneliaisuutena ja pääkipuna, mutta myös liekin heikkona palamisena ja tussautteluna. Jos teltassa joutuu kokkailemaan, on jonkun pyrittävä olemaan teltan ulkopuolella ja vahdittava keittäjää.
Jos teltassa todetaan häkää, on keitin välittömästi sammutettava, teltta tuuletettava ja kaikkien siirryttävä ulkoilmaan.
Valitse oikeanlainen keitin ja polttoaine
Pelkkä suojaista paikka ei riitä, vaan keitin ja käytettävä polttoaine on valittava olosuhteiden mukaan. Kaasukeitin on helppokäyttöinen ja turvallinen, mutta kaikki kaasut eivät toimi pakkasessa. Edullinen markettikaasu, jossa on valtaosa nestekaasusta butaania hyytyy jo lähellä 0ºC. Retkeilykaasut toimivat pienessä pakkasessakin, mutta Primuksen uudella talvikaasulla pärjää jo hyvinkin viileässä kelissä.
Primuksen uusi talvikaasu.
Tuulen vaikutus ja säilytyspaikka saattaa kuitenkin viilentää kaasusäiliötä, joten se kannattaa aina suojata ja pitää lämpimässä. Ennen käyttöä sen voi sujauttaa takin sisään tai kääriä villasukkaan. Kemialliset kädenlämmittimet ovat käteviä myös kaasupullojen lämmittäjinä.
Karummassa talvikäytössä suositaan monipolttoainekeittimiä. Niissä voi käyttää lähes mitä tahansa nestemäistä polttoainetta ja puhdistetulla bensiinillä ne palavat lähes kelissä kuin kelissä.
Monipolttoainekeittimen kanssa täytyy olla hyvin varovainen ja välttää viimeiseen saakka käyttöä teltassa. Esilämmitysvaiheen aikana, jos venttiili avataan liian aikaisin, keittimen korkea liekki polttaa hetkessä teltan katon puhki.
Oikein käytettynä monipolttoainekeitin on verraton talvikäytössä. Se kannattaa puhdistaa ja muuten huoltaa huolellisesti aina ennen reissua. Kun kohmeisin näpein ryhtyy sitä matkalla availemaan, voi joku osanen kadota. Yhdenkin osan puuttuminen voi tehdä keittimestä käyttökelvottoman.
Jos on mahdollista tehdä nuotio, tuo se aina helpotusta talviseen kokkailuun. Nuotion ääressä on lämmintä ja valoisaa, mutta se ei lämmitä telttaa. Ruuanlaitto kyllä sujuu, jos on tullut nuotiokäyttöön soveltuvat pannut ja kattilat pakattua mukaan.
Vesi on hankalaa, mutta välttämätöntä
Talvellakin tarvitaan paljon nestettä. Elimistö kaipaa sitä kuljettaessa, ruoanlaitossa se on välttämätöntä ja vaikka tuntuu kummalliselta, voi nestehukka talvella aiheuttaa väsymisen, paleltumia ja johtaa jopa hypotermiaan.
Vettä ei voi kuljettaa suuri määriä painon takia, mutta myös jäätyminen aiheuttaa omat ongelmansa. Siksi talviretkillä vesi sulatetaan lumesta. Maailmalla tunnetaan tikun nokkaan asetettu lumikokkare nimellä ”Finnish Marshmallow”. Nuotion loimussa siitä tippuu hiljaisen sulamisen ansiosta vettä alle asetettuun kattilaan.
Jos nuotiota ei ole, täytyy lumi sulattaa keittimellä. Kattilaan ammennetaan lunta, jonka kuumuus sulattaa vedeksi. Sulatus kuluttaa paljon polttoainetta, eikä vettä kannata valmistaa liikaa. Käytä kattilan päällä aina kantta, myös sulattaessa, ettei lämpöä mene harakoille sitä kautta ja polttoainetta kulu turhaan.
Lämmin ylimääräinen vesi kannattaa säilöä termospulloon. Silloin on heti vettä tarjolla seuraavaan ruuanlaittoon, eikä polttoainetta mene hukkaan uuden sulattamiseen. Lämmitettyä vettä voi laittaa myös juomapulloon ja ottaa sen villasukassa makuupussiin lisälämmöksi. Kuumasta vedestä voi myös sekoittaa marjamehua termospulloon. Se lämmittää mukavasti, kun aamuyön tunneilla heräilee viileyteen.
Muista juoda paljon talvellakin.
Laita ylimääräinen sulatettu vesi termariin.
Lunta voi sulattaa vedeksi myös kankaisessa vesipussissa.
Lumi sulaa vedeksi ja kahvi kiehuu nuotiolla.
Finnish marshmellow tiputtaa vetää kuksaan.
Pidä pikkutavarat käsillä
Talvikokkailussa myös pienet asiat on tärkeää hoitaa huolellisesti. Kattilan irtokahva on varmasti eniten hukattuja retkeilyvälineitä. Sille täytyy valita paikka missä sitä pidetään. Huolettomassa käsittelyssä se hukkuu helposti hankeen. Joissain porukoissa sen päähän sidotaan naru ja ripustetaan oksaan tai vastaavaan. Jotkut keittiöryhmät taas jakavat jäsenilleen kaikille omat ottimet.
Kun puuhastellaan kuumien astioiden kanssa, on varottava käsiä. Monesti on kätevämpää toimia ilman hanskoja, mutta samalla kädet jäävät suojatta. Kohmeinen käsi ei myöskään tunne kuumaa niin helposti ja palovammojen vaara on suuri.
Kun touhutaan nuotiolla, kannattaa olla sitä varten nahkaiset hansikkaat. Keinokuituiset sulavat ihoon kiinni, jos niillä mennään liian lähelle liekkiä.
Pidä ruokatarvikkeet käden ulottuvilla.
Kun teet munakasaineet pulloon, estä pulloa jäätymästä.
Talviretkellä voi syödä yhtä maukkaasti kuin kesälläkin.
Tämän salaattipöydän antimet pysyvät freesinä.
Ruuanlaittoa talvella.
Teksti ja kuvat: Joppe Ranta
Talviretkeilyn alkeet
Onko talviretkeily alkanut kiinnostamaan, mutta et vielä ihan ole varma tiedoistasi ja taidoistasi? Katso talviretkeily-oppaastamme vinkkejä talviretkeilyn aloittamiseen.
