Näillä vinkeillä pärjäsin Grönlannissa, ja näillä vinkeillä pärjään myös Suomessa.
- Matkaa n. 570 km.
- Kesto: kuukausi.
- Odotettavissa jopa -30°C. Mahdollisia myrskyjä.
- Kuukauden vaatteiden on mahduttava ahkioon, jonka maksimipaino 75 kg.
Näin kuului ennakkotieto, kun rupesimme suunnittelemaan Grönlannin retkikuntaa vuosi ennen lähtöä. Tällaiselle matkalle ei voi pakata tyylillä: ”Otan vähän kaikkea mukaan ja katson sitten tilanteen ja fiiliksen mukaan mitä käytän”.
Grönlannin vaellusta suunnitellessa oli siis selvää, että vain välttämätön saisi paikan ahkiossa. Onneksi olin osallistunut saman tyylisiin retkikuntiin aikaisemmin, joten kokemuksen pohjalta tiesin mitä vaatteita tarvitsee niin, että pärjää nollakeleistä paukkupakkasiin.
Ihme kyllä, en ollut koskaan ennen pakannut niin vähän vaatteita mukaan, kuin nyt Grönlantiin. Vaikka se oli tähän astisista reissuista kaikista haastavin.
Vähillä vaatteilla pärjää, jos tietää mikä toimii ja mitä oikeasti tarvitsee! Näillä Grönlannin vinkeillä pärjää myös Suomessa!
Kerroksittain
Grönlannissa minulla oli sama perusvaatetus päivästä toiseen. Siihen tuli vain pieniä kerrastolisäyksiä tai -poistoja sään sitä vaatiessa. Tämä helpotti pukeutumista joka aamu, koska oli vaikea tietää miten sää kehittyisi päivän aikana. Vaatetusta pystyi siis helposti vaihdella päivän aikana sopivaksi.
Aluskerros
Aluskerrastona merino on ykkönen! Kun on kerran käyttänyt merinoa, ei ole paluuta takaisin tekokuituun. Grönlannissa käytin yhteen menoon samoja aluskerrastoja kuukauden ajan. Tämä tarkoitti sitä, että kerraston piti oikeasti olla mukava, istuva ja lämmin.
Merino on materiaalista loistavin pitkän ajan käyttöä ajatellen, koska se on antibakteerinen luonnonmateriaali.
Itse käytän aluskerrastona kahta eri kerrosta. Ihoa vasten tulee verkkomerino (Aclima Woolnet) ja toisena kerroksena paksumpi merinoasu (Aclima Anarjohkka). Näin kosteus siirtyy paremmin iholta uloimpiin kerroksiin ja myös merinopaita kuivuu paremmin, kun se ei ole suoraan ihoa vasten. Suosittelen todella tätä aluskerrastosysteemiä!
Välikerros
Tavallisena talvipäivänä jo verkko- ja merinoasu voi olla riittävä kuoriasun alla. Etenkin jos kyseessä on nopeatempoinen aktiviteetti.
Jos lämpömittari kuitenkin laskee tai tuuli yltyy voi välikerrokseksi pukea fleeceä tai vähän paksumpaa villaa.
Grönlannissa hiihdin harvoin välikerros päällä, mutta se oli helppo lisätä tarvittaessa ja antoi rutkasti lisälämpöä. Omassa fleecepaidassa on huppu, joka antoi hyvän lisäsuojan niskalle, kun hiihdettiin tuulisissa olosuhteissa.
Kuorikerros
Kuoren tarkoitus on pitää tuulta ja myös vettä. Grönlannissa minulla oli Tierran Roc Blanc -takki ja -housut. Vaikka Gore-Tex on hengittävää materiaalia, on myös tärkeää, että takissa ja myös housuissakin on avattavat tuuletusaukot. Talvella hikoileminen voi olla jopa vaarallista, joten on tärkeää, että tuuletusta voi säädellä.
Eristekerros
Uloin kerros voi olla tarpeen mukaan lisättävä eristekerros. Usein tämä on taukotakkina toimiva untuvatakki, joka on tarpeeksi väljä, että se mahtuu muiden kerroksien päälle.
Myös untuvaliivi ajaa saman asian. Liivi on ehkä käytännöllisempi käyttää myös lisäkerroksena aktiviteetin aikana.
Jalkojen ja reisien hemmottelua ei suinkaan tarvitse unohtaa! Tauon tai paukkupakkasien aikana voi pukea eristävän untuvahameen (myös miehille erinomainen vaate!). Näin reidet ja takapuoli pysyvät hyvin suojassa, jos joutuu esimerkiksi kauan seisoa paikallaan.
Kerroksia myös käsiin, jalkoihin ja pään päälle
Kädet, jalat ja pää tarvitsevat myös kerroksia pysyäkseen lämpimänä ja kuivana. Ohuet merinosormikkaat rukkasen alla antavat hyvän lisäeristeen. Rukkaset ovat hyvä olla tarpeeksi väljät, että alle mahtuu sormikkaat niin että käsistä ei kiristä mistään. Hestran Army Leather Ski -rukkanen sopii tähän hyvin.
Jaloissa pätee sama asia: Alle ohut alussukka, jonka päälle paksumpi (merino)villasukka. Kengät tai monot kannattaa hankkia yhden tai pari kokoa tavallista suurempana, niin että tuplasukkakerros mahtuu alle, ja niin että tarvittaessa voi myös vaihtaa pohjallisen paksumpaan ja eristävämpään huopapohjalliseen.
Kengät on hyvä pitää kuivana niin että eristävyys pysyy kunnossa. Nopeatempoisessa aktiviteetissa jaloista tuleva höyry ja kosteus joutuvat usein lopulta kenkään. Tämän voi ehkäistä käyttämällä alussukan ja villasukan välissä ”höyrysulkusukkaa”. Tähän voi siis käyttää hyvin ohutta muovi-/pakastepussia.
Ja yllätys, pään kanssa sama kerrosajattelu! Alle ohut merinopipo ja päälle paksumpi pipo. Tämä kerrosajattelu mahdollistaa sen, että jos aktiviteetissa tulee liian lämmin voi yhden kerraston poistaa vauhdissa, esim. uloimman pipon tai rukkaset, ilman että matkaa tarvitsisi jatkaa paljain käsin tai pää paljaana.
Kiteytettynä viisi vinkkiä talvipukeutumiseen:
- Verkkoasu + merinoasu = paras aluskerrastoyhdistelmä
- Pysy liikkeessä, mutta älä hikoile!
- Laita lämmintä päälle tauoilla
- Muista kerrastoajattelu myös käsille, jaloille ja päälle
- Vaihda kenkiin tai monoihin paksummat ja eristävämmät pohjalliset
Matkakertomus Grönlannin ylityksestä
Lue Fridan Grönlannin ylityksestä: Hiihto yli Grönlannin »