Irene // Haimme Facebookissa kuutta 365 Klubin jäsentä testaajaksi Icebreakerin uusille Cool-Lite -malliston vaatteille. Monista innokkaista hakijoista, Irene Taurinen valikoitui yhdeksi testaajaksemme. Irene testasi vaatteita huhtikuun ajan ja tässä on hänen loppuraporttinsa muuttamattomana.
Tutustu Icebreaker Cool-Lite valikoimaan »
Lue kaikki Cool-Lite testiraportit »
Esittely
Olen seikkailija, vaeltaja, kiipeilijä, maastopyöräilijä, laskettelija, retkeilijä ja ihan tavallinen tallaaja. Pyöräilen päivittäin työmatkani ja kaiken mahdollisen vapaa-aikani käytän jollain tavalla liikkuen. Merinovillaa olen käyttänyt jo vuosia sekä alusvaatteissa että muissa vaatekerroksissa. Olen vuosien saatossa yllättynyt merinon kestävyydestä, ainoastaan pari pientä reikää on ohuimmissa materiaaleissa ja yhdestä turkoosista paidasta kainalot ovat sierettyneet kuvottaviksi, mutta siitäkään huolimatta paita ei tuoksu pahalle edes hikoillessa. Merinovillaisesta hupparista selkäosa on sisäpuolelta nukkaantunut heti alusta alkaen, mutta ei se vaikuta kuin ulkonäköön. Erityisen mieltynyt olen merinosukkiin sekä ohuisiin linersukkiin että paksumpiin vaellussukkiin.
En ole kovin herkkäihoinen enkä allerginen millekään. Olen vaeltanut pitkiä vaelluksia Espanjan kuumuudessa ja näillä reissuilla jotkut merinovaatteet ovat hieman kutittaneet, kun olen hikoillut. Hikoilusta huolimatta merino ei todellakaan haise, mitä jaksan aina ihmetellä. Pidän erityisesti merinon hajuttomuudesta ja olenkin etsinyt täysin kutittamatonta materiaalia. Ehkä tämä testissä oleva Cool-Lite olisi sellainen?
Tulevalta testijaksolta kaipaan vahvistusta siitä, ettei tämä merinosekoite kutittaisi. Lisäksi kiinnostaa tuotteiden huoltaminen eli kuinka helppo ne on pestä ja kuinka nopeasti ne kuivuvat. Rintaliivit ja t-paita pääsevät päivittäiseen kulutusrumbaan työmatkapyöräilyn merkeissä. Mekkoa aion testata ensin työpaikkani juhlissa ja riippuen kevään keleistä miksei myös ulkoilun merkeissä.
Ensivaikutelma
Hain vaatteet Yrjönkadun myymälästä ja vaikka menin käytännössä paikalle ilman ennakkovaroitusta, niin kaikkia tuotteita löytyi hyvin hyllystä. Rintaliiveistä ainoa värivaihtoehto oli musta, mutta se sopii minulle varsin hyvin. Pidän siitä, että alusvaatteeni ovat samaa paria, joten ostinkin samalla merinovillaiset alushousut. Minulla on bokserimallisia merinoalushousuja, joiden mallista en ole kovin paljon tykännyt. Niiden lahkeensuut ovat lerpat eivätkä ne istu tiukasti. Mutta nämä uudet Icebreakerin alushousut istuvat todella napakasti.
T-paidoista turkoosi väri miellytti minua eniten, mutta siitä väristä ei ollut saatavilla kuin M-kokoa. Kokeilin paitaa myymälässä ja yllättäen koko olikin aika sopiva. T-paidan mallissa hartialinja on kapeahko, yleensä käytän vaatteissa S-kokoa. Paidan helma on mukavan pitkä ja soveltuu sen puolesta erinomaisesti pyöräilyyn peittäen alaselän. Toinen seikka, josta pidän, on kaula-aukon väljyys.
Mekoissa värivalikoima oli sellainen, joista en olisi itse ehkä valinnut mitään, mutta päädyin metsänvihreään mekkoon. Mustia merinomekkoja minulla on jo kaksikin kappaletta, joten en halunnut enää kolmatta mustaa mekkoa. Myymälässä oli vaihtoehtona myös sininen raitamekko, joka minun silmiini näytti yöpuvulta. Vihreä ei ole lempivärini ja nettikaupassa mekko näytti enemmänkin harmaalta. Käytössä sitten näkee tykästynkö mekon väriin ennakkoluuloista huolimatta kuitenkin.
Rintaliivit ehkä kutittivat pari ensimmäistä käyttökertaa, etenkin hikoillessa, mutta ominaisuus poistui muutaman pesukerran myötä. Istuvuus oli napakka, muttei kuitenkaan kiristävä. Rintsikoissa ei ollut häiritseviä saumoja eikä muitakaan lappuja kriittisissä paikoissa. T-paita puolestaan ei kutittanut alussakaan yhtään eikä mekkokaan. Materiaali tuntui sekä hypistellessä että päällä siloiselta, tasaiselta ja mukavan kevyeltä. T-paidan leikkaus vaikutti aluksi hieman oudolta kaltaiselleni lyhyelle ja rintavalle ihmiselle, mutta pesujen ja käytön myötä tuote muotoutui paremmin itselleni sopivaksi. Aluksi vyötäröllä oli turhaa löysää ja olkalinjassa puolestaan kapeutta, mutta lopulta paita asettui kohdalleen. T-paita oli materiaalinsa puolesta hieman läpikuultavaa. Itseäni tämä ominaisuus ei häiritse, mutta jollekin voi olla epämiellyttävää, jos ei jää epäselväksi minkä malliset ja väriset rintsikat alla pullottaa. Mekko ei ollut läpikuultava, vaikka materiaali muuten tuntuikin aika identtiseltä t-paitaan verrattuna. Mekko puolestaan oli malliltaan omaan tyyliini alunalkaen hyvinkin outo. Hartialinja ja vyötärö olivat löysät ja lantio puolestaan tiukka. Mekon malli oli kuin päällään seisova A-kirjain. Mukavaa oli, että kerrankin koko puskurivarasto mahtui mukisematta vaatteiden sisään kiristelemättä ja pullistelematta. Turhaa väljyyttä oli mielestäni hihansuissa, joista kainalot omaan makuuni hieman ikävästi kurkkivat.
Ensimmäiset käyttökokemukset
Otin tuotteet heti aktiiviseen käyttöön ja osaksi jokapäiväistä elämääni. Voin rehellisesti sanoa, että rintsikoita ja t-paitaa käytin lähes tauotta koko kuukauden ja käytän varmasti jatkossakin. Rintsikat istuivat hyvin ja niillä oli mukava olla koko päivän, vaikka olisi aamulla hikoillut työmatkapyöräillessä. T-paitaa käytin myös pyöräilyssä alimpana kerroksena ja sen jälkeen koko päivän töissä. Kumpikaan ei haissut pahalle eikä edes tuoksahtanut, ei tuntunut hikiseltä eikä epämiellyttävältä. Kankaisiin ei myöskään jäänyt tahroja hikoilusta.
Kävin myös kiipeilemässä useamman kerran viikossa, siihen tarkoitukseen tuotteet sopivat kuin jammihanska kallion halkeamaan. T-paidan riittävän pienet hihansuut pitivät huolta kainaloiden ventilaatiosta ja rintsikoiden ehkä hieman kevyempi tuki riitti loistavasti kiipeilyyn, jossa ei ole paljon hyppyjä, tärähdyksiä tai juoksua.
Itselle rakkain harrastus eli vaeltaminen puolestaan osoitti merinovaatteille hieman mieltään. Reppujen (riippumatta koosta, pienestä fillarointirepusta isompaan reissuduffeliin) viilekkeet painuivat ikävästi kainaloiden ja etenkin kaulan nahkaan kiinni. Asettelemalla paidan sai asettumaan, mutta pidemmällä reissulla asettelu on ärsyttävää ja viilekkeen alle saattaa jäädä ryppy, joka hiertää entistä pahemmin. Venemalliset tai avarat kaula-aukot eivät siis ole omiaan repun kanssa liikkuessa. Varsinkin pidemmillä reissuilla olisi pakko valita vaelluspaidaksi joku muu kuin kyseinen t-paitamalli. Myöskään mekon kaula-aukko tai hihansuut eivät soveltuisi repun kanssa yhteen. Toivoin, että mekko olisi soveltunut ensi kesänä reissulleni Espanjan ja Ranskan helteisiin, mutta se taitaa jäädä iltakäyttöön, koska en uskalla ottaa sitä riskiä, että ihoni hiertyy rikki viilekkeiden hankaamisen vuoksi.
Mekolle ei ollut jokapäiväistä käyttöä, mutta sitäkin käytin useana päivänä. Aluksi kokeilin sitä työpaikan juhlissa korkokenkien kaverina ja mekko hulmusi täyttäen tehtävänsä mallikkaasti. Vielä ei ulkona ole kovin keväiset kelit, joten keksin mekolle muita käyttötarkoituksia kuin kesäterassien vetonaula. Yhdistin sen farkkujen kanssa kaupunkiasuksi matkalle ja reissun päälle kun lähdettiin, niin mekko muuttui myös yöpuvuksi. Mekon materiaali on täydellistä! Se ei rypisty, vaikka sen kanssa nukkuisi. Aamulla sen voi huoletta pukea suihkun jälkeen päälle ja jatkaa matkaa kaupungille. Mekko laskeutuu yläosastaan kauniisti, jopa tyylikkäästi, ja sopivasti asustamalla siitä saa rennon arkiasun tai vaikka cocktailmekon. Monikäyttöinen ja neutraalin värinsä puolesta mekko on tilanteeseen kuin tilanteeseen sopiva.
Ominaisuudet
Minulla on merinovillaisia rintsikoita kolmea erilaista mallia, nämä pois lukien. Aiemmissa Icebreakin rintsikoissa materiaalin kestävyys on ollut huippuluokkaa ja tuoksuttomuus plussaa. Rintsikat ovat pinkit eivätkä siksi ihan jokaisen kuultavan paidan alle sopivat. Niiden tukirakenne on ollut paljon löysempi kuin näiden, lähinnä se on koostunut kahdesta päällekkäisestä kankaasta. Kangas on pysynyt ehjänä ja tuoksuttomana useamman vuoden, mutta ajan mittaan haalistunut ja nyppääntynyt hieman. Toisessa mallissa tikkaukset eivät olleet yhtä kestävät ja olen niiden olkaimien kiinnikkeitä joutunut parilla pistolla uusimaan. Testissä olleet rintsikat eivät ainakaan kuukaudessa venyneet, vanuneet eikä nyppääntyneet. Malli tuntuu edellisiä malleja tukevammalta ja istuu paremmin. Voisin melkein rehvastella, että keski-ikää lähestyvän koekäyttäjän rintavarustus on aivan edustuskelpoinen näissä rintsikoissa. Toisaalta en ymmärrä miksi rintsikoihin on laitettu niin sanotut padit eli sellaiset toppaukset, jotka ovat pienissä taskuissa edessä. Pesussa ne aina karkailevat ja taittuvat mykkyrälle. Pesuohjeista huolimatta pesen pääsääntöisesti kaikki pyykit koneessa, mutta kevyellä villaohjelmalla ja villapesuaineella. Padeja joutuu kuitenkin aina erikseen kuivailemaan ja asettelemaan. Mielestäni ulkonäköön ne eivät merkittävästi vaikuta ja saahan ne ottaa kokonaan poiskin, jos pitemmän päälle ärsyttävät.
Merinopaitoja minulla on kymmenkunta. Viime kesänä ostin norjalaisesta apteekista pitkähihaisen ohuen merinopaidan ja se on pysynyt hyvin mallissaan sekä säilyttänyt mustan värinsä täydellisesti. Kari Traan pitkähihaisen, vaaleanharmaan/pinkin ohuehkon merinopaidan hankin pari vuotta sitten laskettelureissulla. Se on pitänyt oikean, haastavan vaalean värinsä todella hyvin, ei näy nyppyjä ja useista tikatuista saumoista huolimatta paita on pysynyt hyvin muodossaan.
Icebreakin malleja minulla on ollut pisimpään ja olen ollut niihin muuten tyytyväinen, mutta muutama vuosi sitten hankkimani paidat hieman kutittavat, varsinkin hikoillessa. Jostain syystä niihin on tullut melko herkästi myös pieniä reikiä, jopa 260-paksuisiin muhkeisiin villaneuleisiin. Turkoosi ohuempi merinopaitani meni todella kuvottavan näköiseksi kainaloiden kohdalta, mutta siltikään se ei haise pahalle. Turkoosi merinohupparini sisävuori nyppääntyi heti ensimmäisessä käytössä, mutta se on vain ulkonäkökysymys. Ulkopuolelta huppari on edelleen edustuskelpoinen. Toisaalta Icbreakerini ovat joutuneet erittäin kovalle kulutukselle ja käytölle ja siihen verrattuna hoitaneet oman osansa paremmin kuin ennalta osasin arvioida. Toivon, että tämä uusi t-paita turkoosista väristään huolimatta säilyttää oikean värinsä mahdollisimman pitkään. Tässä paidassa annan kymmenen pistettä sen kutittamattomuudelle. Materiaali tuntuu käytössä höyhenen kevyeltä päällä ja melkein silkiltä ihoa vasten. Miellyin materiaaliin niin totaalisesti, että jatkossa varmasti kiinnitän huomiota tähän Cool-Lite-merkintään ja mielelläni valitsen sen. T-paita oli helppo huuhtaista tai pestä puhtaaksi ja nostaa kuivumaan vaikka henkariin, paita oli parissa tunnissa täysin kuiva.
Minulla on kaksi mustaa merinovillaista mekkoa. Molemmat ovat kevyttä merinoa, joka on kestänyt kulutusta hyvin. Tosin käyttökin on ollut vähäisempää kuin paidoilla. Väri on kuitenkin pysynyt syvän mustana ja muoto alkuperäisenä. Mustat mekot ovat hihattomia, mutta malliltaan hihansuista kapeampia kuin tämä vihreä testimekko. Pidän huomattavasti enemmän näistä levenevistä hihansuista. Mustat mekot ovat myös S-koostaan huolimatta aika pitkiä helmastaan, ne yltävät minulla reilusti alle polven. Lisäksi mallit ovat niin väljiä, ettei helmaa pysty käärimään lantiolle. Erityisen kiitoksen annan tämän vihreän mekon lantioleikkaukselle. Mekko on erittäin monikäyttöinen juuri sen vuoksi, että sitä voi käyttää ”pitkänä” eli mekkona tai ”lantiolle rypytettynä” paitana vaikka farkkujen kanssa. Kotioloissa en ole yöpukuihmisiä, mutta välillä matkoillansa joutuu tilanteeseen, että on kiva verhoutua johonkin nopeasti puettavaan ja miellyttävään oloasuun vaikka aamupalalle. Tämä vihreä mekko on siihen aivan täydellinen! Peittää sopivasti kaikki kriittiset paikat ja tuntuu päällä kuin toiselta iholta. Mekko on itse asiassa niin mukava, että valitsen sen nykyään aina suihkun jälkeen päälleni kylpytakin sijaan. Materiaali hengittää ja tuntuu päällä ultrakevyeltä. Materiaali kuivuu yhtä nopeasti kuin t-paitakin. Kokeilin vahingossa myös vaikeita tahroja eli haastoin itseni pesemään punaviinikastikkeen kankaasta, tahrat lähtivät kevyellä käsinpesulla kokonaan pois!
Päiväretkiä
Tein varusteiden kanssa kolme erityyppistä päiväretkeä sekä kokeilin viikon testijakson ajan käyttää tuotteita työmatkapyöräilyssä ja töissä pesemättä niitä välillä. Yllättäen (tai oikeastaan ei, merinonhan luvataan olevan hajutonta) rintsikat eikä t-paita kärsineet viikon hikoilusta lainkaan. Iltaisin laitoin ne parvekkeelle tuulettumaan, mutta muuten en pessyt niitä viikkoon. Tämän ajan ne pysyivät raikkaan tuoksuisina ja t-paitakin kainaloista ”puhtaana” eli paidan väriin ei tarttunut hikijälkiä. Itse kävin kyllä suihkussa joka päivä, joten jatkuvakestoinen viikon hikoilu on vielä kokeilematta. Päivittäin minulla tulee työmatkapyöräilyä noin 30 kilometriä ja yleensä aina kiireessä, joten hiki todellakin virtaa. Lisäksi töissä joudun liikkumaan aika paljon rappusissa päivän mittaan sekä kantamaan painavia tavaroita. En tee istumatyötä lainkaan, joten vaatteet saivat olla ahkerasti liikkeellä koko päivän. Vaatteet istuivat hyvin päällä, miellyttävintä oli rintsikoiden napakkuus ja t-paidan hengittävyys kuumissakin paikoissa. Työviikkoni on kuusipäiväinen, joten tämän rääkin sekä rintsikat että t-paita läpäisivät arvosanoin 10/10.
Päivävaelluksen tein työkiireiden vuoksi Helsingin keskuspuistoon, joka on timantti keskellä pääkaupunkiseutua. Rakastan kävelyä ja vaeltamista. Olen kävellyt kolme Caminoa Espanjassa ja Portugalissa, yhteensä yli 3000 kilometriä. Viime kesänä tein kiipeilyreissun Norjaan ja nyt vaelluskuume pitkälle vaellukselle nousee koko ajan. Kuumetta laskemaan on pakko päästä ulos talsimaan tunteja putkeen. Usein aika ei riitä kuin parin tunnin lenkeille, mutta nyt käytin ihanaan pääntyhjennysköpöttelyyn koko päivän. Kävelykilometrejä tällä reissulla tuli kolmisenkymmentä. Päivä oli aurinkoisen keväinen ja lämmin, mutta paikoin myös tuulinen. Päälläni oli luonnollisesti testirintsikat ja testipaita, mekko jäi odottelemaan kotiin lämpimämpiä kelejä. Mukana repussa oli myös merinohuppari ja kuoritakki varmuuden vuoksi. Jalassa olivat kavereina tutut kaksi tuhannen kilometriä Caminoa kävelleet Salomonit ja merinosukat. Alkumatkasta pidin hetken hupparia t-paidan päällä, mutta reipas kävelytahti ja merinopaita riittivät kuitenkin lämmittämään tarpeeksi. Vaikka repussa ei ollut kovasti painoa (verrattuna oikeaan rinkan kanssa tehtävään vaellukseen), niin t-paidan yläosa ei istu mielestäni repun viilekkeiden alle riittävän hyvin. Joko kangas on hieman mytyssä tai riippuen asennosta viilekkeet osuvat paljaaseen ihoon. Asettelemalla paidan sai kuitenkin pysymään riittävän hyvin paikoillaan. Rintsikat tuntuivat niin hyviltä, ettei niiden olemassaoloa oikeastaan edes huomannut. Ja se on paljon sanottu, kun omaa tällaiset hiemankin isommat rinnat.
Pidemmän pyöräilyreissun tein Keskuspuiston kautta Viikkiin ja Herttoniemeen ja sieltä rantareittien kautta lopulta kotiin. Ajokilometrejä tuli kuutisenkymmentä. Ilmeisesti jokapäiväinen työmatkapyöräily ei riitä nitistämään Keskuspuiston kutsua, vaan sinne on pakko eksyä myös fillarin kanssa. Töihin ajan aina keskustan suuntaan, joten on vaihteeksi kiva mennä keskelle metsää, hyppiä kivien ja kantojen yli, seikkailla poluilla. Lähdin matkaan samankaltaisena päivänä kuin kävelyllekin, mutta pian huomasin, että ilma on ajoviimasta johtuen huomattavasti kylmempi. Pelkkä merinopaita ei enää riittänytkään, vaan päälle piti pukea myös tälläkin kertaa mukaan tarttunut merinohuppari. Hupparin kanssa t-paita oli täydellinen yhdistelmä. Lämmin, muttei hiostava eivätkä repun viilekkeet tuntuneet ikäviltä ollenkaan. Huppari ei varsinaisesti ole tuulenpitävä, mutta näillä kevätkeleillä aivan riittävä kuitenkin. Merinovaatteissa, kuten tässäkin t-paidassa, miellyttävin ominaisuus on mielestäni se, että vaikka urheillessa tulee väistämättä hiki ja etenkin fillaroidessa repun kanssa selkäpuoli paidasta saattaa kastua kokonaan, niin se myös kuivuu nopeasti. Puolessa välissä matkaa pidin lounaan mittaisen evästauon ja tauon aikana sekä t-paita että rintsikat olivat kädellä kokeiltuna kuivat. Merinon hienoja ominaisuuksia esimerkiksi verrattuna puuvillaan ja moniin teknisiinkin kuituihin on se, että se lämmittää kosteanakin.
Lasketteluloma Tahkolla vappuna tuli hieman puskista, koska talvea riittikin tänä keväänä yllättävän pitkälle. Tahkon rinteet ja muutama hissi oli auki sekä vappuaattona että vappupäivänä. Aikataulullista syistä johtuen pääsiäislomani laskettelureissut ajoivat niin sanotusti kiville, joten nyt pääsin lunastamaan pari laskupäivää takaisin noista menetetyistä hetkistä. Olin aiemmin tänä keväänä ostanut lähinnä jääkiipeilyä silmällä pitäen uudet ohuet toppahousut, joissa oli molemmissa sivuissa koko lahkeen mittainen vetoketju ja ne pääsivät myöskin testikäyttöön tällä reissulla. Alle puin ihan ohuet juoksutrikoot. Yläosaan valitsin merinorintsikat, merinopaidan, merinohupparin ja vuorettoman kuoritakin. Päähän nakkasin ohuen kypärämyssyn ja kypärän sekä käsiin lasketteluhanskat. Kokonaisuus oli erittäin toimiva. Ulkolämpötila huiteli arviolta +10 celsiusasteen maissa. Tässä vaiheessa testijaksoa täytyy sanoa, että rintsikat istuivat kuin olisivat aina olleet minun ja t-paita siirsi ylimääräisen kosteuden seuraaviin kerroksiin nopeasti ja tehokkaasti. Parempaa yhdistelmää näin lämpimälle laskettelukelille en olisi voinut valita. Kylmemmillä ilmoilla olen käyttänyt täysin veden- ja tuulenpitävää talvista kuoritakkia, mutta näillä aurinkoisilla rinteillä olisin paistunut vappumunkiksi. Mitään hiertämistä tai kiertämistä en vaatteissa havainnut, ei hankausta kainaloissa eikä turhaa väljyyttä selässä.
Yhteenveto
Olen aiemminkin ollut merinon puolestapuhuja, mutta näiden testivaatteiden myötä innostuin myös tästä Cool-Lite-ominaisuudesta. Se on mielestäni tuotteiden suurin plussa hajuttomuuden lisäksi. Materiaali tuntuu pehmeältä, sileältä, lähes huomaamattomalta, erittäin hengittävältä. Tuotteet ovat myös painoltaan keveitä eli sopivat näin grammanviilaajien reissukassiin mukaan. T-paidan paras ominaisuus leikkauksen puolesta oli sen pituus, se piti selän peitossa myös tiukimmissa pyöräilyasennoissa ja kiipeilyseinillä. Iloisimmin yllätyin merinomekon monikäyttöisyydestä ihanan materiaalin lisäksi. Aluksi olin hieman epäileväinen mallia ja väriä kohtaan, mutta käytössä mekko onnistui vakuuttamaan minut täydellisesti. Luksusta reissuja ajatellen on se, että mekko pysyy siistinä ja rypyttömänä vaikka sen kanssa kiemurtelisi millaisia yöunia nähden.
Parannettavaa olisi t-paidan kaula-aukossa, itse suosisin edestäpäin hieman kapeampaa leikkausta, mutta aukkoa voisi syventää dekolteen puolelta avarammaksi. Hihan pituus saisi olla muutaman sentin pidempi (2-5 cm), jolloin se ei rullautuisi viilekkeiden kanssa lähelle kainaloa. Rintsikoissa rintojen alla oleva ympäri menevä kaistale voisi olla vieläkin napakampaa materiaalia. Itsellä rintojen paino ajan myötä painaa kaistaleen ryttyyn ja olisi ryhdillekin parempi, jos kaistale pysyisi muotissaan. Toisaalta tiukkojen ja jäykkien materiaalien osuus vähentää käyttömukavuutta, joka nyt kuitenkin oli erittäin hyvä. Mekkoon toivoisin lisää värivaihtoja, etenkin sininen raitamekko oli minun silmääni aivan ”ei-missään-nimessä” – osastoa. Mekkoa tuskin käytän juurikaan vaelluksilla repun kanssa, joten toivoisin vielä mallia, jossa olisi vielä leveämpi veneaukko ja isommat shaalihihat. Se menisi kyllä itsellä sitten pääasiassa kaupunkikäyttöön, mutta mikä onkaan merinoa parempi materiaali reissuun kuin reissuun, vaikka sitten Euroopan pääkaupunkeihin tai kauas kaukomaille.
