Jos punkki puree sinua

Punkki puree Suomessa ihmistä noin 500 000 kertaa vuodessa. Punkin välittämiä uusia tautitapauksia ilmenee vuosittain noin 6000-7000 eli reilu 1 % puremien määrästä.

Muista nämä

Punkkiaikaan ja punkkialueella liikkuessasi tee punkkitarkastus iholle päivittäin.
Jos huomaat ihoon kiinnittyneen punkin, poista se vetämällä joko pinseteillä tai punkkipihdeillä.
Älä käytä rasvoja punkin poistamisessa.
Seuraa purema-aluetta; pieni punoitus on normaalia, jos viikon kuluttua alueella on halkaisijaltaan yli 5 cm punoitus, hakeudu lääkäriin.

Punkki vai puutiainen? Mitä ne ovat?

Punkit kuuluvat biologisessa luokittelussa hämähäkkien luokkaan. Tärkeimmät ihmiselle tauteja aiheuttavat punkit kuuluvat puutiaisten heimoon. Suomessa esiintyy pääasiassa kahta puutiaistyyppi. Tautien levittämisen kannalta ei puutiaisen tyypillä ole juurikaan merkitystä. Meidän suomalaiset veriateriaa haeskelevat veijarimme ovat siis puutiaisia, jotka puolestaan ovat yksi punkkien heimo. Usein nämä termit menevät puheissa sekaisin ja yleensä sekä punkista että puutiasesta puhuttaessa tarkoitetaan samaa asiaa, puutiaista.

Puutiaisia on monen näköisiä. Tämä johtuu siitä, että puutiaisella on kolme kehitysvaihetta: toukka, nymfi (ei-sukukypsä nuoruusmuoto) ja aikuinen. Jokaisessa vaiheessa puutiainen on suurempi ja eri näköinen kuin edellisessä vaiheessa. Se harmaa melko ällöttävä iso pullukka, joka joskus löytyy esim. koiran turkista, on veriaterian nauttinut aikuinen naaraspuutiainen. Puutiaisten levittämät taudit tarttuvat tavallisimmin nymfi- ja aikuisvaiheessa. Etenkin nymfit ovat niin pieniä, että niitä on joskus vaikea havaita iholla.

Puutiaisia esiintyy Suomessa runsaimmin huhti-lokakuussa, mutta puutiaiset aktivoituvat jo lämpötilan ollessa yli +5°C. Ilmaston lämmetessä puutiaisten aktiivinen aika on pidentynyt ja elinkelpoinen alue on siirtynyt pohjoisemmaksi. Tämä on mahdollisesti osasyy puutiaisten levittämien tautien lisääntymiselle.

Punkit elävät etenkin aluskasvillisuudessa, ruohikossa ja heinikossa.

”Punkkitaudit”

Puutiaisten levittämiä merkittäviä tauteja on Suomessa käytännössä kaksi: borrelioosi (Lymen tauti), jonka aiheuttaa borrelia-bakteeria, sekä puutiaisaivotulehdus tai ns. Kumlingen tauti (tick borne encephalitis eli TBE), jonka taas aiheuttaa TBE-virus.

Toisen takana on siis bakteeri, toisen virus.

Eroja on paljon muitakin. Borrelioosin tarttuminen punkista vaatii yleensä punkin kiinnittymisen iholle ainakin useamman tunnin ajaksi, TBE-viruksen ihminen voi saada jo nopeasti punkin kiinnittymisen jälkeen.

Borrelialta ei voi suojautua rokotuksella, TBE voidaan tehokkaasti ehkäistä rokotesarjalla. Tämä ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan muualla kuin Ahvenanmaalla, eli halutessaan rokotteen se pitää itse maksaa.

Borrelia voidaan hoitaa tehokkaasti antibiootilla, TBE:n hoitoon ei ole lääkettä.

Borrelia on Suomessa noin sata kertaa yleisempi (noin 6000 uutta potilasta/vuosi) kuin TBE (noin 50-100 uutta potilasta/vuosi).

Borreliaa esiintyy eniten Ahvenanmaalla, rannikkoalueilla ja itärajan tuntumassa Suomi-neidon vyötärön alapuolella. Samoilla alueilla myös puutiaisia on havaittu runsaimmin. Myös TBE-tartunnat ovat tavallisimpia Ahvenanmaalla ja Turunmaan saaristossa. Täysin TBE-vapaata aluetta ei kuitenkaan mistään päin Suomea voida enää osoittaa, tartunta on mahdollinen siellä missä on puutiaisia. TBE:a esiintyy myös Baltian maissa sekä Itä- ja Keski-Euroopassa.

Borreliaa kantaa keskimäärin 10-20 % puutiaisista, riskialueilla jopa 50 %. TBE-kantajuus on harvinaisempaa, sitä esiintyy noin 1 %:lla puutiaisista.

Kyseessä on siis kaksi aivan erilaista taudinaiheuttajaa, vaikka tauteja levittääkin sama eläin, puutiainen.

Miten suojautua puutiaisilta?

Puutiaiset elelevät mielellään kosteassa ja lämpimässä, esim. heinikossa ja aluskasvillisuudessa rantojen lähellä. Punkeilta suojautumisessa oleellista ovat pitkät lahkeet ja hihat. Lahkeiden suut kannatta työntää sukkiin tai saappaiden sisään. Lakki on myös hyvä. Vaatteiden värillä on merkitystä sikäli, että vaaleilla vaatteilla punkit on helpompi havaita ennen kuin ne ovat ehtineet etsiytyä paljaalle iholle ja kiinnittyä. Hyönteiskarkotteiden teho lienee vähäinen, punkkikarkotteiden hieman parempi, mutta ne eivät sovi pikkulapsille. Iltaisin on hyvä tehdä punkkitarkastus, jotta kiinnittynyt punkki saadaan irrotettu mahdollisimman nopeasti.

Paras suoja punkkeja vastaan on pitkät lahkeet.

Mitä sitten jos se puree?

Ihoon kiinnittynyt puutiainen poistetaan pinseteillä tai punkkipihdeillä vetämällä. Jos puutiaisen pää ei irtoa poistettaessa, ei kannata huolestua. Puutiaisen levittämän taudin tartunnan riski ei tästä suurene. Puutiaiset ovat pieniä ja voivat kiinnittyä paikkaan josta niitä on hankala havaita. Tämän takia läheskään kaikkia puutiaisen puremia ei huomata ennen kuin puutiainen irrottautuu.

Kun puutiainen on irrotettu, kannattaa ihoa seurata. Pieni punoitus alueen ympärillä joidenkin päivien ajan on normaalia. Jos alueelle ilmaantuu laajeneva, halkaisijaltaan yli 5 cm oleva punoitus 1-4 viikon kuluessa puremasta, on syytä käydä lääkärissä. Samoin jos esiintyy kuumeilua, pahoinvointia, päänsärkyä tai nivelkipuja.

Borrelian varhaismuoto, edellä kuvattu ihoinfektio, kehittyy noin 2 %:lle niistä joiden iholla punkki on ollut vähintään vuorokauden. TBE:n riski yksittäisen puutiaisen pureman jälkeen on 0,01-0,1 %.

Borrelia voidaan hoitaa antibiootilla. Rutiininomaisia antibioottihoitoja pelkän punkin pureman takia ei suositella, jos iho-oireita tai muuta oireilua ei ilmene. Verikokeita tai muita näytteitä ei myöskään tarvita punkin pureman jälkeen.

Puutiaisaivokuume eli TBE on sikäli hankalampi tapaus, ettei siihen ole hoitoa ja se tarttuu pian puutiaisen kiinnittymisen jälkeen. Ensioireena on kuume viikon sisällä pureman jälkeen ja joillakin tauti voi jäädä tähän. Parin viikon päästä osalle tartunnan saaneista kehittyy oireina korkea kuume, niskajäykkyys ja päänsärky. Osalla voi ilmetä hankalampia hermosto-oireita. TBE:n kerran sairastanut ei voi saada siitä uudestaan.

Kannattaako TBE-rokotus ottaa?

Yhtä vastausta tähän on vaikea antaa. Lopulta päätös rokotteen ottamisesta perustuu jokaisen omaan harkintaan. Muutamia seikkoja harkinnan tueksi voisi kuitenkin antaa. Toistuva oleilu korkeamman riskin alueella, siis saaristossa ja Ahvenanmaalla, toisaalta myös Itä- ja Keski-Euroopassa, voi olla syy ottaa rokote. Jos käy satunnaisesti, esim. useamman vuoden väliajoilla, lyhyen aikaa kyseisillä alueilla, on tartuntariski tilastollisesto varsin pieni.

Uskaltaako enää ulkoilla muuten kuin pakkasella?

Kyllä uskaltaa. Ulkoilu on ihmisen parasta aikaa, eikä puutiaisten pidä antaa sitä pilata. Hysteriaan ei ole syytä, terveeseen tarkkuuteen sen sijaan kyllä. Punkkialueilla on hyvä käyttää suojaavaa vaatetusta ja tehdä punkkisyyni iltaisin. TBE-rokotusta kannattaa harkita. Ja kannattaa myös muistaa, että punkkien ja niiden puremien määrään nähden sairastumisen riski on lopulta kuitenkin kohtalaisen pieni.

Nähdään siis ulkona ja retkillä!