Kävin Islannissa ensimmäisen kerran kevättalvella 2015. Silloin hiihdeltiin jäätiköllä kymmenen päivää ja johtuen myrskyisestä säästä maisemat olivat aika yksitoikkoisia.  Sen matkan aikana päätin, että tulen takasin Islantiin kesäkautena. Luonto ja maisemat olivat uskomattomia ja halusin kokea kesäiset maisemat. Muistoihini oli jäänyt karuja, mutta vaikuttavia maisemia. Kesällä 2016 suuntasin ystäväni kanssa Islantiin Laugavegur-vaellusreitille.

TIETOA KOHTEESTA NETISTÄ

Ennakkotietoa eri vaelluskohteista saa nykyään helposti nettiä selailemalla. Metsähallituksen Luontoon.fi -sivuilla on kattavaa tietoa suomalaisista retkikohteista. Islannissa taas Ferðafélag Íslands (Islannin retkeily-yhdistys) on kerännyt kotisivuilleen tietoa Islannissa olevista retkeily- ja vaelluskohteista. Tietoa ei kannata etsiä pelkästään liikelaitoksien tai yhdistyksien sivuilta. Monet yksityishenkilöt pitävät selkeitä reissupäiväkirjoja ja -kuvauksia tekemistään matkoista blogi- tai kotisivutyyliin. Nämä helpottavat huomattavasti reissun suunnittelua, koska silloin tietää paremmin mitä huomioida oman matkan suunnittelussa. Pitää vaan muistaa että eri ihmisillä voi olla eri käsityksiä jonkun reitin vaativuudesta ja kestosta. Joillekin päivävaellus puistossa voi olla vaativaa, kun taas joillekin jäätikkövaellus voi tuntua arkipäiväiseltä.

TIETOA KOHTEESTA KIRJOISTA

Kirjallisuutta löytyy ainakin tunnetuimmista kohteista. Kun kohde sijaitsee ulkomailla, kannattaa ensin katsastaa yleistä, koko maan kattavaa kirjallisuutta. Sen jälkeen voi etsiä kohdennettua tietoa. Kattavimmat opaskirjat löytyvät usein kohdemaan kielellä tai englanniksi. Esimerkkinä löysin Walking and Trekking in Iceland -oppaan verkkokirjakaupasta. Kirja selostaa Islannin tunnetuimmat vaellusreitit. Kun lopulta päätimme kohteemme, löysimme kohdennetun The Laugavegur Trail: A Hiking Companion to Iceland’s Famous Trek–kirjan. Se käy yksityiskohtaisesti läpi melkein jokaisen kilometrin Laugevegur-reitillä. Kirja oli todella hyvä matkaseuralainen, koska se ei pelkästään käy läpi reitin kulkua, vaan myös selostaa ympäristön geologiaa ymmärrettävällä tavalla. Tämä voi joillekin kuulostaa tylsältä, mutta Islannin vulkaanisella maaperällä tämä oli yllättävän mielenkiintoista. Kävelimme esimerkiksi aavikkoalueen läpi jossa oli kivimöhkäleitä siellä sun täällä. Juuri oppimamme mukaan tiesimme että nämä kivet eivät olleet mitä kiviä tahansa! Ne olivat vulkaanisia pommeja jotka olivat lentäneet läheltä olevalta tulivuorelta. Pienikin tietoisku voi tehdä asiasta paljon kiinnostavamman.

Kirjat ja excel apuna reitin suunnittelussa

 REITIN SUUNNITTELU

Opaskirjat auttavat reitin suunnittelussa ja valinnassa, mutta lopullinen suunnittelu kannattaa tehdä kartalle jolloin saa hyvän yleiskatsauksen reitistä. Vaikka matkakohde sijaitsikin ulkomailla, on karttojen tilaaminen nettikaupoista usein aika helppoa. Opaskirjat usein selostavat yhtä reittiä, joten kannattaa kartasta katsoa jos löytyy jotain vaihtoehtoa. Pääreitit ovat usein suosittuja, ja kävijämäärä sen mukainen. Siksi vaihtoehtoinen reitti voi olla hyvä harkinta. Reittiä suunniteltaessa pitää miettiä, mitä reitistä haluaa saada irti. Jotkut haluavat nauttia maisemista ja pysähtyä kaikkiin nähtävyyksiin matkalla, vaikka se tarkoittaisikin kiertotietä. Jotkut taas haluavat ahmia niin paljon kilometrejä kuin mahdollista. Jo suunnittelun alussa olimme päättäneet, että Islannin matka olisi enemmän nautiskelureissu kuin kilometrisuoritus. Reittisuunnittelua helpotti se, että telttailu Laugavegur-reitillä on sallittua vain merkityillä leiripaikoilla. Leiripaikat sijaitsevat reitillä tasaisin välein. Yhdestä toiseen leiripaikkaan oli yleensä 5-6 tunnin kävelymatka, mikä oli meille nautiskelijoille juuri sopiva päivämatka.

Suosituimmat vaellusreitit voivat olla ruuhkaisia

 VARUSTELISTA

Jokaisesta reissusta oppii jotain uutta omista varusteistaan. Yleensä kantaa mukanaan enemmän mitä olisi tarve, ja jokaisen reissun jälkeen pitäisi päivittää varustelistaa, jotta ne ylimääräiset tavarat saisi karsittua pois. Itselläni on Excel-muodossa kolme peruslistaa, mitä käytän kun suunnittelen uutta reissua. Niitä muokkaamalla saan varustelistan, joka sopii siihen tulevaan matkaan, riippuen vuodenajasta ja reissun tyylistä. Minulla on esimerkiksi eri peruslistat kesä- ja talvivaellukselle, sekä melontareissulle.

Vaellusvarusteet nätisti pakattuna

 RUOKAVALMISTELUT

Päämottoni ruokaa ajatellen on: Helppoa, nopeaa ja hyvää! Lounaaksi tulee usein syötyä ”lisää vain vesi” -tyylisiä pussiruokia. Suosikkini on ehdottomasti Real Turmatin ruoat. Kala-aterioista en ole päässyt jyvälle, mutta kaikki muu kelpaa minulle hyvin. Päivälliseksi minulla on usein mukana perunamuusia sekä jauhelihaa. Kerran Huippuvuorilla tuli jopa kokeiltua syödä 17 päivää putkeen tätä yhdistelmää päivälliseksi. Hyvin maistui vielä viimeisenä päivänä! Kotona en kyllä syönyt sen jälkeen perunamuusia moneen viikkoon. Islannissa vaihtelevuutta tähän yhdistelmään toivat nuudelit ja tonnikala, sekä Islannista ostettu tuoreruoka. Jauhelihaa on helppoa valmistella etukäteen. Perunamuusin kanssa voi laskea että menee n. 150–200 g tuoretta jauhelihaa per annos. Liha paistetaan paistinpannussa, niin vähällä rasvalla kuin mahdollista. Sen jälkeen sirotellaan liha uunipellille ja laitetaan uuniin kuivumaan 60–70 asteeseen 6–9 tuntia, riippuen uunista. Lihan voi helposti säilöä pienessä muovipussissa. Parhaan tuloksen saa jos käyttää niin vähärasvaista lihaa kuin mahdollista, esim. hirvenlihaa. Kun kuivajauhelihasta halutaan tehdä ruokaa, kaadetaan vain kuumaa vettä päälle, kuten myös perunamuusijauheeseen, ja voilà! Yksi asia, mitä pitää muistaa, ovat ruokarajoitukset eri maissa. Islantiin esimerkiksi saa matkustaessa viedä vain 3 kg ruokaa. Me emme olleet tällä reissulla lähelläkään tätä rajaa, mutta pidemmän reissun suunniteltavat pitää tämän asian huomioida.

Aterioiden ja ruokailun suunnittelu on olennainen osa retkeilyä

 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUNNITELMA

Monet eivät varmaan kirjoita turvallisuussuunnitelmaa vaellukselle lähtiessä. Se olisi jo hyvä, että käytäisiin mielessä läpi mahdolliset hätätilanteet ja mitä eri tilanteissa tehdään. Islannissa vaeltaessa voi ottaa käyttöön ”112 Iceland”–sovelluksen kännykkään. Sillä voi soittaa hädän tullen apua ja samalla se lähettää soittajan sijaintitiedot. Kännykkäkuuluvuuden ulkopuolella nopean avunsaaminen voi olla hankalaa. Siksi meillä oli mukana GPS-lähetin, millä voi satelliittien kautta lähettää hätäsanomia. Kohdemaat voivat sisältää erilaisia riskejä, mikä pitää huomioida. Islantia ajatellen tulevat heti mieleen tulivuoret ja mitä tulivuorenpurkaus voisi mahdollisesti merkitä. Meille tulivat ensiksi mieleen maanjäristykset sekä laavavirrat. Kävi kuitenkin ilmi että isoin riski, jonka tulivuoret olisivat voineet aiheuttaa, olisi ollut ns. jökulhaups, eli jäätikköjokitulva. Varoituskyltit sekä evakuointireittikartat muistuttivat tästä riskistä säännöllisin väliajoin.

Moderni tekniikka on myös apuna vaelluksen suunnittelussa

Pelastusohjeet reitillä

Islantilaista maisemaa

KOMMENTIT

Samanlaisia ​​blogeja


+ 24 kirjoitusta kategoriassa " Blogi, Naiset retkellä, Vaellus, Vinkit ulkoilijalle"




Tilaa ilmoitukset uusista blogeista!

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tuoreita uutisia! Anna sähköpostiosoitteesi alla. Tilaamalla hyväksyt tietosuojaselosteen ja evästeet.