BLOGI, TALVIVAELLUS, VINKIT ULKOILIJALLE

Hiihtovaelluksella Lapissa

Lähtöpäivän tunnelma oli, neljän hengen ryhmällemme tyypillisesti, iloinen ja pirteä. Keräännyimme Jumbon myymälään odottamaan vielä viimeisen matkalaisen työpäivän päättymistä.  Kaikkien matkalaisten vapaalle järjestäminen olikin jo itsessään melkoinen logistinen näytös, josta selvisimme jäljelle jäävien työkavereiden uskollisella avustuksella (kiitos Pete).

Lähtöä edeltävät viikot olimme viettäneet varustelistojen yhä uudelleen ja uudelleen läpikäyden, joten oli helpotus päästä vihdoin matkaan. Matkasuunnitelma oli ajaa Vantaalta Ouluun, jossa yöpyisimme ensimmäisen yön. Oulusta jatkaisimme seuraavana aamuna Ritsemiin, pieneen kylään aivan Sarekin kansallispuiston liepeillä. Matkaa kertyisi kokonaiset 1400 km suuntaansa. Matkaan siis.

Seuraamme blogissa Jumbon myymälän Hannan, Jonnin, Matiaksen ja Mathiaksen hiihtovaellusta Lapissa.

Lue myös edelliset blogikirjoitukset Vinkkejä talvivaellukselle » ja Varusteet talvivaellukselle »

 

Valmistaudu ja varustaudu myös ajomatkaan

Ajomatka taittui leppoisasti, mutta mainittakoon, että on tarpeen tehdä pitkä soittolista, ettei tarvitse kuunnella liian monta kertaa Windowsin mainostunnaria.

Kun reissuun lähdetään autolla ja peräkärryllä tulee ottaa huomioon myös, että ajomatka ja auton jättäminen lähtöpaikalle on selvitetty ja suunniteltu etukäteen. Auton on hyvä olla toimintavarma, kun matkaa kertyy Helsingistä Ruotsin puolelle Ritsemiin. Kaikki toiminta ajomatkalla ja sen aikana kannattaa miettiä valmiiksi, sillä varsinkaan Pohjois-Ruotsissa ei ole huoltoasemia joka nurkan takana. Tämän opimme kantapään kautta, kun emme tankanneet aina mahdollisuuden tullen Ruotsin puolella. Onneksi emme joutuneet jäämään tien päälle, vaan pääsimme viime tipassa tankille ja jatkamaan matkaa.

Saapuminen vaelluksen lähtöpisteeseen

Pitkän ajomatkamme jälkeen saavuimme Ritsemiin myöhään illalla. Pakkasta oli -25 astetta ja kevyt viima lisäsi tunnelmaa. Purimme varusteemme ja leiriydyimme ensimmäiseksi yöksi Akkajaure-järven rannalle ja aamun koittaessa lähtisimme ylittämään järveä.

Matkaan olimme lähteneet kahden teltan voimin (Fjällräven Polar Endurance 3 ja Keb Endurance 4). Teltoissa nukuimme pareittain. Taivas oli tuona yönä kirkas, ja näimme komeat revontulet, joita väsyneenä ihastellessamme kävimme läpi, mitä tuleva viikko toisi tullessaan. Tyytyväisin mielin, mutta jännittyneinä, menimme nukkumaan.

 

Kovissa pakkasissa telttaillessa on erityisen tärkeää, että varusteet ovat oikeanlaiset. Sääennusteet lupailivat vain puolta siitä pakkasesta, jota paikan päällä koimme. Yleisesti sääennusteisiin ei kannata luottaa, sillä tuuli- ja sääolosuhteet Sarekin kaltaisissa paikoissa muuttuvat erittäin lyhyellä aikavälillä. Erämaassa kaukana kaikesta ei auta manailla Pekka Poutaa myrskyn yllättäessä.

 

Luo rutiinit hyvissä ajoin

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsimme auringon paistaessa ja pakkasen ollessa -25 astetta. Tuuli oli tyyntynyt olemattomaksi, ja saimme ensimmäistä kertaa päivänvalossa ihastella järven toisella puolella kohoavaa Akka-tunturia. Aamutoimenpiteet talvioloissa toistavat aika paljon itseään ja niihin on hyvä luoda nopeasti rutiinit. Jaoimme hyvien säiden salliessa toimenpiteet pareittain: toinen sulatti lumesta ruoka- ja juomavettä toisen pakatessa varusteet ahkioihin. Keitettyä vettä säilytimme termospulloissa, jotta saisimme helposti nautittua pussiruokamme nopeasti päivällä. Yksi moraalia nostattavammaksi aamutoimenpiteiksi nousikin aamuisin toisillemme esittämämme raajoja lämmittävät päivän tanssit.

 

Talvivaellukselle lähtiessä on tärkeää ottaa mukaan tarpeeksi ruokaa ja naposteltavaa, joista saa päivän aikana energiansa. Hyvä ja helppo valinta oli siis ottaa valmiita pussiruokia, suklaata, pähkinöitä, kuivalihaa ja muuta naposteltavaa. Ruokia valitessamme arvioimme myös henkilökohtaisesti päivittäisen kulutuksemme ja laskimme tämän perusteella, kuinka paljon syötävää tarvitsisimme päivää kohden. Hyvä sääntö erämaahan lähtiessä on pakata ylimääräistä ruokaa ainakin yhdeksi päiväksi, sillä koskaan ei voi tietää mitä reissussa tapahtuu.

Ole valmis muuttamaan suunnitelmaa

Reissun ensimmäiseksi murheeksi ilmeni ensimmäisenä aamuna toisen retkikeittimen vika: Toisen monipolttoainekeittimen polttoainepullon tiiviste oli niin pahoin jäätynyt, ettei paine pysynyt pullossa. Tämä tuli lopulta muuttamaan koko retken suunnitelmaa. Kahden ensimmäisen päivän vedet keitettiinkin yhdellä keittimellä.

Olosuhteet Akkajaure-järveä ylittäessä olivat erittäin otolliset, aurinko paistoi eikä tuullut lainkaan. Jäätilanne kuukausin kylmän jakson jälkeen olivat hyvät, mutta seurasimme merkittyjä kelkkareittejä järven vedenpinnansäätelyn takia. Lumitilanne tänä vuonna alueella oli poikkeuksellisen huono. Vähäinen talvella aikaisemmin satanut lumi oli jäätynyt ja tuulen muovaamana luonut vaikeakulkuisen mosaiikin. Matkaa järven toiselle puolelle oli noin 12 km kelkkareittiä seuraten. Hajonneen keittimen aiheuttaman viivästyneen lähdön takia saavuimme järven toiselle puolelle vasta illan hämärtyessä. Päätimme leiriytyä järven rannalle, sillä vastassamme oli erittäin tiheä tunturikoivikko.

 

Varustaudu pahimman mahdollisen kelin mukaan

Seuraavan yön aikana koimme kovimmat pakkaset koko reissun aikana. Pakkanen laski korkeapaineen takia yli -30 pakkasasteeseen. Makuupussiemme limit-arvot olivat -30, mutta jokainen meistä heräsi jossain vaiheessa yötä kylmyyteen. Aamulla herätessämme pakkanen oli laskenut mukavan kotoisaan -28 asteeseen. Lämpimät taukovaatteemme pitivät meidän kehomme lämpiminä, mutta käsien ja jalkojen lämpimäksi saaminen vaati taas vielä hyvin tutuksi tulevaa aamutanssia.

Aamutoimenpiteet hoidettuamme pidimme nopean palaverin reissusuunnitelmastamme. Koska kovat pakkaset vaikeuttivat polttoainepullon tiivisteen korjaamista, päätimme pysytellä Akka-tunturin lähistöllä, josta pääsisimme melko nopeasti Akka-tuvalle, jos toinenkin keittimemme hajoaisi, jolloin vedenhankinta muodostuisi ongelmaksi.

Päätimme hiihtää Akka-tunturin juurelle ja perustaa sinne ”base camp” mallisen leiriytymismuodon ja sieltä käsin toteuttaa pistoja ympäröivään maastoon ilman painavia ahkioita. Näin pystyisimme taittamaan pidempiä matkoja ympäröivässä maastossa.

Kolmaskin päivä alkoi kovilla pakkasilla ja auringon paisteella. Lähdimme liikkeelle ilman ahkioita ja hiihdimme ylös Akka-tunturin rinnettä katsomaan laaksoa.

Seuraavien päivien aikana lauhtuivat pakkaset matalapainerintaman mukana. Kovilta tulilta säästyimme tällä reissulla lähes kokonaan, ja kelit osuivat melkeinpä parhaalla tavalla kohdallemme. Kuudentena päivänä siirryimme takaisin Akkajaure-järven rannalle, josta hiihdimme seuraavana päivänä takaisin autollemme.

Vaikka tavoittelimme pidemmän matkan taittamista, ja suunnitelmat muuttuivat aikataulun takia, olimme hyvin tyytyväisiä ja taas kokemuksen rikkaampia.

 

KOMMENTIT

Samanlaisia ​​blogeja


+ 67 kirjoitusta kategoriassa " Blogi, Talvivaellus, Vinkit ulkoilijalle"