Aloitimme varusteiden valitsemisen ja kasaamisen jo hyvissä ajoin ennen reissua. Kaikille oli selvää, että varusteiden tulee olla toimivia ja kestäviä lähtiessämme kohti Ruotsin Sarekia.
Aloitimme tarvittavien varusteiden pohtimisen jakamalla omat varustelistamme toisillemme ja käymällä läpi yhteiset, sekä henkilökohtaiset varusteet.
Tästä alkoi kova tavaroiden kasaaminen ja ostoslistan suunnittelu. Kaikille oli selvää, että tarvitsisimme jokaiselle ainakin oman ahkion, tunturisukset ja muut varusteet hiihtoon. Myös leiriytymiseen ja yöpymiseen tarvittavat teltat, makuupussit ja makuualustat oli valittava säänmukaisesti. Näistä oli helppoa lähteä liikkeelle.
Tämä on viimeinen osa blogi-sarjaa, jossa seuraamme Jumbon myymälän Hannan, Jonnin, Matiaksen ja Mathiaksen hiihtovaellusta Lapissa.
Lue myös sarjan aikaisemmat blogit Vinkkejä talvivaellukselle » , Varusteet talvivaellukselle » & Hiihtovaelluksella Lapissa »
Hiihtovarusteet ja teltat
Ahkiot saimme lainattua joko tuttaviltamme tai Helsingin wempaimistosta. Suksia ei tarvinnut lainailla kuin kaksi paria, sillä kahdelta jo omat löytyivät. Reissua ajatellen oli tärkeää, että kaikissa suksissa oli nousukarvat helpottamaan kulkua. Teltoiksi neljälle hengelle otimme matkaamme Fjällrävenin Abisko Endurance 4 ja Fjällrävenin Polar 3 teltat.
Hiihtovaatteet
Hiihtovaatteiksi valikoimme kaikki kevyen ja hengittävän puuvilla/polyesteritakin (Fjällräven Keb ja Sasta Anorak 1928) sekä kevyesti topatut housut. Matkaan lähti myös mukaan paljon merinovillaista aluskerrastoa, lämpimät päähineet, kypärähuppuja, hyvät hansikkaat sekä kasa villasukkia. Taukovaatteeksi valitsimme takit ja housut, jotka pitäisivät meidät lämpimänä tauvoilla ja illalla leiriä pystyttyässämme.
Ruoanlaitto
Ruuanlaittoon ja lumensulatukseen oli helppoa valita keittimet ja kattilat, sillä sääolosuhteet joihin olimme menossa ei soveltuisi hyvin kaasulle ja halusimme jotakin perinteistä trangiaa tehokkaampaa. Valitsimme siis reissuun MSR:n bensakeittimet (Whisperlite Universal ja XGK EX) varmuudeksi pakkasimme vielä mukaan yhden kaasukeittimen ja pienen kaasupullon, jos muut keittimet hajoaisivat reissussa.
Suunnistus
Suunnistamiseen ja navigointiin saimme testattavaksemme useamman Garminin käsi GPS-laitteen, sekä Suunnon (Spartan Sport Wrist HR Baro) ja Garminin (Fenix 5x) GPS:llä varustetut rannekellot. Vaikka matkassamme oli nyt markkinoiden hienointa GPS-teknologiaa, otimme vielä mukaamme perinteisen kompassin mikä ei paristojen vaihtoa pakkasessa kaipaa. Karttoja unohtamatta.
Kaikki tämä ja hieman vielä lisää ahkioihimme sullottuna lähdimme intopiukassa kohti Ruotsia.
Pitkälle matkalle lähdettäessä auto on myös tärkeä varuste. On hyvä huomioida, että auto on kunnossa ja siihen voi luottaa lumisilla teillä.
Telttojen pystytys, pakkaus ja säilytys vaelluksella
Koska mukanamme oli kaksi telttaa, kokeilimme vaelluksella kahta erilaista teltan pystytys- ja säilytysmenetelmää. Hanna ja Jonni olivat teipanneet oman telttansa (Abisko Endurance 4) kaaret siten, että vain yksi liitos irtosi, jolloin kaarien käsittely on nopeampaa kylmässä. Aamulla he käärivät teltan ja teltan sisälle laitetut makuualustat kaarien ympärille, jolloin pakatessa ei tarvitse sulloa telttaa takaisin ahtaaseen pussiin. Tämä paketti kulki koko matkan kätevästi ahkion päällä.
Toinen tapa jota minä (Matias) ja Mathias käytimme, oli perinteinen teltan (Fjällräven Polar 3) ja kaarien purkaminen ja pakkaaminen pussista.
Molemmat tavat toimivat hyvin meidän vaelluksellamme eikä suuria eroja nopeudessa tai muussa huomattu. Kovassa myräkässä Hannan ja Jonnin toimintatapa olisi todennäköisesti ollut parempi. Emme kuitenkaan päässeet vaelluksellamme tätä koittamaan.
Telttojen muut ominaisuuden kyllä pistivät silmään jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Vaikka molemmat teltat oli valittu talvivaellukselle sopivasti isommiksi. Kun makuualustat ja pussit oli levitetty telttaan, ihmetytti kaikkia, miten ahtaalta Polar 3 -teltta näytti Abiskoon verrattaessa.
Makuupussit ja makuualustat
Talvitelttailussa on otettava paljon muutakin huomioon, kuin vain teltan sopivuus ympäristöön ja sen sijoittaminen oikein tuulen suhteen. Jotta yöstä tulee mukava, on syytä olla keliin sopiva makuupussi ja alusta tai alustat.
Meidän vaelluksellamme pakkanen pääsi yllättämään kaikki, vaikka olimme varautuneet nukkumaan -30 pakkasia kestävissä makuupusseissa. Suurin ongelma oli makuualustojen eristävyys. Kun pakkanen kiristyi yli -30 pakkasasteeseen, tuntui ettei mikään riitä.
Kokeilimme erilaisia variaatioita eristettyjen ilmatäytteisten makuualustojen ja solumuovien yhdistelmistä pelkkään solumuoviin ja nopeasti huomasimme, että ainut mikä toimii kunnolla kovissa pakkasissa, oli useampi solumuovialusta päällekkäin. Tästä viisastuneena osaamme valita heti oikeat alustat seuraavalle vaellukselle.
Bensakeittimen käyttö
Bensakeittimiä pääsimme testaamaan heti ensimmäisestä aamusta alkaen ja huomasimme, että toinen keitin ei toiminut. Pakkanen oli kuivattanut pumpun ja bensapullon välisen tiivisteen kovaksi ja pullo päästi painetta koko ajan ulos. Onneksi toinen keittimistämme toimi moitteettomasti ja saimme vedet sulatettua.
Talvivaellukselle kannattaa juuri tästä syystä ottaa mukaan useampi keitin ja keittimien huoltosetti. Kun pakkanen oli muutaman päivän päästä hieman laskenut, saimme korjattua keittimen vaihtamalla siihen uuden tiivisteen.
Suuret kattilat mukaan lumensulatukseen
Talvivaellukselle on myös hyvä ottaa mukaan hieman normaalia suuremmat kattilat, joilla lumen sulattaminen käy näppärämmin. Meillä oli tästä syystä mukanamme kaksi neljän ja puolen litran kattilaa, sekä suppilot ja kauhat helpottamaan veden pullottamista. Veden säilöminen on myös seikka mikä pitää huomioida kovilla pakkasilla. Ainut hyvä ratkaisu tähän on termospullot, jotka pitävät veden sulana ja lämpimänä koko päivän. Saimme myös kokea, että bensakeittimien lisäksi kova pakkanen rikkoo termoksissa olevat muoviset korkit, joten hyvästä ja kestävästä termoksesta kannattaa maksaa hieman enemmän.
Hiihtäminen ja nousukarvojen käyttö
Hiihtämään lähdettyämme huomasimme heti, että sukset joissa oli vain osittainen nousukarva suksen keskellä eivät toimineet läheskään niin hyvin noustessa, kun sukset joissa nousukarvat olivat liimattu kärjestä perään saakka. Myös ahkiossa oli eroja. Savotan Paljakka oli mutkittelevassa liikkeessä ketterämpi kuin Fjällpulken ristikkäisten aisojensa takia. Tasaisessa vedossa kuitenkin Fjällpulkkenit olivat vakaampia ja miellyttävämpiä kiskoa perässä. Talvivaellukselle lähtiessään onkin tärkeää valita ahkio niin, että sen pakkaaminen ja vetäminen on sujuvaa ja itselleen sopivaa. Ahkion hankita on suuri sijoitus, joten ensimmäisillä vaelluksilla kannattaa ahkio lainata jostakin ja miettiä mitä ominaisuuksia siltä haluaa.
Navigointi tunturilla
Navigointi reissussa oli melko helppoa hyvän näkyvyyden vuoksi eikä karttaa tarvinnut monesti kaivaa esille. Pääsimme kuitenkin muutaman kerran testaamaan mukaan ottamiemme GPS-laitteiden toimivuutta tunturissa suunnistaessamme jollekin tietylle pisteelle.
Rannelaitteita käytimme lähinnä kuljetun reitin merkkaamiseen ja etäisyyksien mittaamiseen koordinaattien avulla. Kätevää oli myös merkata leiripaikat ja tärkeät pisteet GPS laitteisiin, jos onnettomuuden sattuessa tarveisi nopeasti suunnistaa takaisinpäin. Valitettava ominaisuus rannelaitteissa oli niiden heikko akun kesto pakkasessa, mutta onneksi matkassa oli muutama virtapankki kellojen lataamiseen.
Vaatteet hiihdettäessä
Vaellukselle mukaan otetut vaatteet toimivat kaikilla hyvin. Hiihtotakit (Fjällräven Keb ja Sasta Anorak 1928) olivat säähän sopivat ja suuret taskut edessä mahdollistivat naposteltavan ja muun hiihtäessä tarvittavan säilyttämisen käden ulottuvilla.
Housuina toimivat hyvin vaelluksella laskettelu- ja rando-käyttöön tarkoitetut housut, joissa on vedenpitävä kuori ja kevyt toppaus. Kyseisissä housuissa on myös tarpeeksi liikkumatilaa lumihangessa mönkimiseen ja tunturin rinteen kapuamiseen suksilla tai ilman. Myös Jonnin käyttämät kuorihousut toimivat liikkuessa hyvin. Päällimmäisten kerrosten alla oli kaikilla omat sekoituksensa aluskerrastoja ja villapaitoja sekä fleecejä sään mukaisesti.
Taukovaatteet
Taukovaatteet nousivat vaelluksella suureen rooliin, sillä pakkanen oli odotettua kovempi. Suosittu taukovaate oli paksu untuvatakki ja toppahousut. Pilkkihaalarit ja moottorikelkkailuasu lämmitti myös mukavasti kovimmilla pakkasilla, vaikka olivatkin painavia ja tilaa vieviä. Päätä lämmitti suurimman osan tauoista karvalakki (Fjällräven Nordic heater) ja käsissä pysyi kaikilla koko reissun ajan jonkin sortin liner-hanskat ja niiden päällä lämpöiset taukokintaat.
Auringolta suojautuminen
Auringolta suojautuminen ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen lähdettäessä talvivaellukselle, mutta tämäkin kannattaa ottaa huomioon, sillä auringon säteet heijastuvat voimakkaana lumesta. Oikein kirkkaina ja aurinkoisina päivinä hullunkurisesti pahiten voi palaa suojaamaton leuka ja nenänalus.
Tästä syystä olimme pakanneet mukaan aurinkorasvaa, jota laitoimme kasvoihimme aurinkoisina päivinä ja kokoelman aurinko- ja laskettelulaseja suojaamaan heijastuksilta sekä armottoman kirkkaalta kevätauringolta.
Yhteenveto varusteista
Pienistä välinerikoista ja virhearvioista huolimatta retkelle varustautuminen ja itse varusteet toimivat hyvin. Saimme hyvää kokemusta kunnon pakkasista, ja taas hieman viisastuneempana mitä tuhoa pakkanen voi välineille ja kaikelle muulle tehdä, voimme lähteä vielä paremmin varustautuneina seuraavalle vaellukselle tulevaisuudessa.
Loppuun vielä muutama erikoishuomio varusteista, joista todella pidimme vaelluksellamme.
-Fjällräven Keb-takki
-Sasta Anorak 1928
-Hydro Flask (termosjuomapullo)
-Hyvät aurinkolasit
-Hyvä kamera
-Black Diamond Moji -telttalyhty
-MSR xgk ex ja MSR Whisperlite Universal monipolttoainekeittimet
-Solumuovinen makuualusta
-Garmin eTrex 20 GPS laite
